Ensin työ, sitten pelit

Rahapeliongelmilla voi olla vaikutusta työpaikan ilmapiiriin laajemminkin esimerkiksi pelaajan lainatessa rahaa työtovereiltaan. Riskejä rahapeliongelmiin työelämässä liittyy rahan käsittelyä sisältäviin ammatteihin, vuorotyöhön, kuljetusalaan, matkustustyöhön, vaarallisiin työtehtäviin, työympäristöön sijoitettuihin rahapeleihin.

Työterveyshuolto tavoittaa 1,7 miljoonaa suomalaista. Tiedetään, että yli puolet ongelmapelaajista on tavallisia työssä käyviä kansalaisia. Työelämä on luonteva ympäristö keskustella rahapelaamisesta jo ennen kuin ongelmia ilmenee ja se on siksi yksi keskeisistä EHYT ry:n Arpa-projektin toimintakentistä. Tavoitteena on edistää työkykyä keskustelun, varhaisen puuttumisen ja rahapeliongelman tunnistamisen kautta.

Arpa-projekti toteutti yhteistyössä Sisäiset tarkastajat ry:n kanssa kyselyn tarkastusammattilaisille ongelmallisen rahapelaamisen ja työelämän väärinkäytösten välisestä yhteydestä. Väärinkäytöksillä tarkoitimme varkauksia, kavalluksia tai petoksia, joiden taustalla on tunnistettu vaikuttavan rahapelaamisen. Kyselyn tavoitteena oli käynnistää projektin työelämäyhteistyö sekä saada uutta suuntaa-antavaa tietoa rahapeliongelman vaikutuksista suomalaiseen työelämään.

Rikollisuus ei ole ongelmapelaamisen yleisimpiä oireita eivätkä kaikki pelurit syyllisty väärinkäytöksiin. Psykologista diagnoosijärjestelmää (DSM-5) uudistettaessa rahapeliriippuvuutta mittaavasta testistä jätettiin pois kysymys rikollisuudesta, sillä sen merkitys oli vähäinen. Tiedämme kuitenkin, että suuret pelivelat saattavat altistaa rikoksille. Peliklinikan toimintakatsauksessa 36 % Peli poikki -verkkoterapiaohjelman asiakkaista kertoi varastaneensa tai huijanneensa rahaa rahoittaakseen pelaamisensa. Lisäksi Peluuriin vuosina 2011–2013 soitetuista puheluista 2-6 prosentissa kerrottiin pelaajan rahoittaneen pelaamista rikollisella toiminnalla.

Tarkastusammattilaisten kyselyyn vastasi 53 henkilöä. Heistä puolet ilmoitti havainneensa väärinkäytöksiä suomalaisissa yrityksissä. Tavallisimmin kyse on yksittäisistä tapauksista, joissa yrityksen kokemat taloudelliset menetykset ovat tuhansien eurojen suuruisia. Suurimmillaan väärinkäytösten kustannukset ovat miljoonaluokkaa ja yritysten toimintakyky voi olla uhattuna. Väärinkäytökset tulevat tavallisimmin ilmi työtovereiden tai työnantajan havainnosta. Toisinaan ne ilmenevät sisäisissä tarkastuksissa. Puolet kyselyyn vastanneista tarkastusalan ammattilaisista arveli rahapelaamiseen liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisen olevan mahdollista työpaikan rakenteita kehittämällä, valvonnan ja riskien hallintaa lisäämällä sekä luomalla haittoja ehkäiseviä rakenteita, esimerkiksi ohjeistuksilla ja varhaisella puuttumisella.

Arpa on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n uusi aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä projekti. Projekti toteutetaan vuosina 2015–2017 ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Projektin tavoitteita ovat työelämään sopivien ehkäisevien mallien kehittäminen, rahapelaamisen tuominen osaksi ehkäisevän päihdetyön rakenteita sekä kansalaisviestinnän ja kansalaisjärjestötoiminnan kehittäminen.

Salla Karjalainen
Projektiasiantuntija
p. 050 514 7658
salla.karjalainen[at]ehyt.fi