Ehkäisevän päihdetyön laki päivittäisi raittiustyön 2000-luvulle

Katuvilinää.
– Tuore luonnos ehkäisevän päihdetyön laista tuo paremmat puitteet kuntien ehkäisevälle päihdetyölle, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. – Ehkäisevän työn velvoitteet ovat kunnissa toteutuneet hyvin vaihtelevasti. Vaikka vanhassa raittiustyölaissa on ollut paljon hyvääkin, se on koettu vanhentuneeksi, ja myös jäänyt kunnissa liiaksi taka-alalle.

– Uudessa ehkäisevän päihdetyön laissa velvoitteita ja vastuita on selkeytetty. Lakiesityksen mukaan kuntien tulisi myös jatkossa nimetä lain mukaisia tehtäviä koordinoiva henkilö. Tämä osaltaan tukisi paikallisen tason ehkäisevän päihdetyön tuloksellisuutta ja varmistaisi, että ehkäisevän päihdetyön velvoitteet kunnissa toteutuvat laissa tarkoitetulla tavalla.

EHYT ry näkee konkreettisesti uuden lain mahdollisuudet ehkäisevän työn tuloksellisuuden kehittämiseen, sillä järjestö tekee päivittäistä työtä koululaisten, ikäihmisten ja kasvattajien parissa.

– Tehokas ehkäisevä työ on aina investointi, Aalto-Matturi painottaa. – Vastuullisen koordinaattorin nimeäminen voi tuottaa haastavissa taloustilanteissa oleville kunnille lyhyellä tähtäimellä lisäkustannuksia. Onnistunut ehkäisevä päihdetyö tulee kuitenkin kunnille ja koko Suomelle takaisin euroina ja inhimillisenä hyvänä. Päihdehaittojen välilliset ja välittömät kustannukset Suomelle ovat vuositasolla noin 6-7 miljardia euroa.

EHYT ry:n mielestä on tärkeää, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut viemään ehkäisevän työn lakiprosessin päätökseen, etenkin kun alkoholilain kokonaisuudistus ei valmistu tällä hallituskaudella. Jatkossa uusi ehkäisevän päihdetyön laki ja uudistettu alkoholilaki toivottavasti muodostavat hyvän ja toimivan kokonaisuuden, jolla päihdehaittoihin ja niiden miljardikustannuksiin pystytään tehokkaasti vaikuttamaan.

– Onnistunut päihdehaittojen vähentäminen on kolmen menetelmän kauppa. Tarvitaan sekä kohtaavaa työtä, valistusta että kohtuullista sääntelyä, Aalto-Matturi muistuttaa. – Mikään näistä ei yksinään tuo riittäviä tuloksia maamme kansanterveydelle ja taloudelle.

Kaikkien ehkäisevän päihdetyön elementtien – myös pelihaittojen ehkäisyn – sisällyttäminen uuteen lakiin ilahduttaa EHYT ry:tä. Rahapelien pelaaminen aiheuttaa STM:n mukaan haittoja Suomessa noin 18 prosentille pelaajista (650 000 henkilöä). Lakiesitys myös vahvistaisi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä.

Ehkäisevän päihdetyön tarve on lisääntynyt tällä vuosituhannella. Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää erityisesti alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisyä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla nykyistä tehokkaammin. Päihdehaitat koskettavat päihdeongelmaisten ja näiden perheiden lisäksi kaikkia kunnan asukkaita heille aiheutuvina konkreettisina ja taloudellisina haittoina. Päihteistä johtuvat poissaolot, työurien lyhentyminen, turvattomuus, tapaturmat ja sosiaaliset haitat kuormittavat jokaista kuntalaista niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Uusi laki tuo ajasta jääneen lain tälle vuosituhannelle. Nykyinen ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa kuin aiempi/perinteinen raittiustyö. Sitä toteuttavat työntekijät muun muassa nuoriso- ja vapa-aikapalveluissa, varhaiskasvatus- ja opetustoimessa, neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Uudistuksen tarkoituksena on saada ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytykset yhdenmukaisiksi koko maassa. Onnistuessaan uusi laki vähentäisi päihdehaitoista aiheutuvia kustannuksia. 

 

Lisätietoja: Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, EHYT ry, puh: 0400 508 234