Ettei pahin tapahtuisi

Laura Sillanpää.
Kuva: Antti Kirves / EHYT ry

Laura Sillanpää aloitti uransa sieltä, minne päihteiden käyttö voi pahimmillaan viedä: lastensuojelulaitoksesta ja huumevieroitusyksiköstä – ja joutui viemään ruusun yliannostukseen kuolleen nuoren muistolle. Siksi hän tekee nykyisin ehkäisevää päihdetyötä, ettei kenellekään kävisi yhtä huonosti.

Kouvolan rautatieasemalla oli 2010-luvulla pitkään rauhatonta. Kun ehkäisevän päihdetyön nuorisotyöntekijä Laura Sillanpää saapui kollegoineen asemalle eräänä iltapäivänä, nuoret olivat
jo erittäin vahvasti päihtyneitä.

Sillanpään huomio kiinnittyi vasta 13-vuotiaaseen tyttöön. Hän oli niin sekaisin ja harhainen, että päihdetyöntekijät tajusivat saman tien tytön olevan kannabispsykoosissa ja tekivät tytöstä
lastensuojeluilmoituksen. Ambulanssi nouti tytön sairaalaan.

Tytön vanhemmat eivät meinanneet uskoa tapahtunutta todeksi, sillä tytöllä oli normaalit kotiintuloajat ja paljon säännöllisiä harrastuksia. Miten tyttö muka olisi edes pystynyt käyttämään huumeita?

Väliintulo katkaisi kierteen

Sillanpää aloitti perheen auttamisen kertomalla tytön vanhemmille perusasioita kannabiksesta.

”Kerroin heille, miten helppo kannabista on saada ja miten se vaikuttaa. Ja kannabista voi käyttää myös keskellä päivää. Kiitos näille vanhemmille, että he ymmärsivät ja rajoittivat tytön elämää”,
Sillanpää sanoo.

Vanhemmat eivät päästäneet tytärtään enää viettämään aikaa saman porukan kanssa. Tyttö
itsekin motivoitui raitistumaan.

”Saimme nopeasti korjattua tilanteen, mutta suurimman osan työstä tekivät tietenkin vanhemmat ja tyttö itse. Selvitimme, että tytölle kuuluu tänä päivänä todella hyvää”, Sillanpää sanoo.

Sillanpää kertoo, että on mielettömän mukavaa olla mukana onnistumistarinoissa.

”On kaikkein koskettavinta, jos pääsee vaikuttamaan perheen elämään positiivisesti. Mutta tämän tarinan ei todellakaan ole tarkoitus osoittaa kiitosta itselleni, sillä en voi ottaa tästä kunniaa.
Samalla tavalla, jos tyttö ei olisikaan lopettanut päihteiden käyttöä, ei sekään olisi minun vikani”, Sillanpää tähdentää.

Sillanpäällä on ikävä kyllä kokemusta myös hyvin paljon ikävämmin päättyneistä tarinoista.

Ruusu kuolleen nuoren muistolle

Laura Sillanpäälle oli jo lukiossa selvää, että hän haluaa tehdä ammattiuransa nuorten parissa. Hän pääsikin opiskelemaan Mikkeliin Suomen Nuoriso-opistoon.
Opintojen alkupuolella Sillanpää siirtyi oppisopimuskoulutukseen Kymen nuorten asema – lastensuojeluyksikköön, jonne hän jäi työskentelemään valmistumisen jälkeen.

Nuorten asemalla hän oli päättämässä erään pojan pääsisäisenvietosta: pääsisikö poika kotiin vai viettäisikö pyhät lastensuojelulaitoksessa. Sillanpää päästi pojan kotilomalle.

Pääsiäislauantaina soitti poliisi, sillä poika oli kuollut yliannostukseen pitkäperjantaina. ”Tunsin syyllisyyttä”, Sillanpää kertoo.

Sillanpää sai onneksi tukea työyhteisöltään. Hän kävi laskemassa punaisen ruusun Kymijokeen yliannostukseen kuolleen pojan muistolle. Mukana oli muita lastensuojeluyksikön nuoria.

”Sen takia on ilo tehdä ehkäisevää työtä, etteivät ihmisten polut menisi niin pitkälle vaikeuksiin. Ehkäisevässä työssä voidaan vaikuttaa asioihin, ennen kuin ollaan pitkällä. Se on taloudellisesti kannattavaa, mutta ennen kaikkea inhimillisesti kärsimystä ehkäisevää”, Sillanpää sanoo.

Ehkäisevä työ maksaa itsensä takaisin

Lastensuojelulaitoksesta Sillanpää siirtyi töihin huumevieroitusyksikköön ja sieltä Kouvolan kaupungin nuorisopalveluiden ehkäisevän päihdetyön tekijäksi. Sillanpää teki 16 vuotta ehkäisevää päihdetyötä nuorten parissa. Siihen kuului nuorten ja perheiden tapaamisten lisäksi esimerkiksi päihdekasvatustuntien ja vanhempainiltojen pitämistä kouluissa.

Vuoden 2019 alussa Sillanpään työn kuva muuttui, sillä hänet valittiin Kouvolan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattoriksi. Sillanpään hallinnolliseen työhön ei kuulu enää nuorten kohtaamiset, vaan suurien linjojen vetäminen ja esimerkiksi EHYTin koulutusten tarjoaminen kaupungin työntekijöille.

”Ehkäisevä päihdetyö säästää päihdekustannuksia merkittävästi, mutta vain jos kunta panostaa ehkäisevään työhön. On tosi hyvä, että Kouvolan kaupunki perusti vakanssini. Se on merkki, että ehkäisevää työtä arvostetaan”, Sillanpää iloitsee.

Rakenteet kuntoon, jotta työ toimii

Vuonna 2015 astui voimaan laki, jonka mukaan jokaisessa kunnassa on oltava ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Kaikki kunnat eivät noudata ehkäisevän päihdetyön lakia, mutta
Kouvola on positiivinen esimerkki lain noudattamisesta. Kun Sillanpää aloitti uudessa tehtävässään, hän laittoi lain vaatimat ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon.

”Lain mukainen toimielin Kouvolassa on tulevaisuusjaosto. Lisäksi lain mukaan pitää olla ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta vastaava taho, niin sehän olen nyt minä”, Laura Sillanpää tiivistää.

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Kuva ja video: Antti Kirves / EHYT ry

Laura Sillanpää

Ammatti: Kouvolan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori

Koulutus: Yhteisöpedagogin ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Asuu: Kouvolassa

Ikä: 43 vuotta

Perhe: Mies ja kaksi aikuista lasta

Harrastukset: lenkkeily, uinti ja Bodybalance-jumpat