Rahapelaaminen kannattaa ottaa puheeksi myös korkeakouluissa

Rahapelihaittojen ehkäisy on tärkeää. Suomalaisista neljä viidestä on pelannut joitain rahapelejä edellisen vuoden aikana. Kaksi kolmasosaa pelaa maltillisesti, 565 000 (15 %) riskialttiisti ja 124 000 (3 %) ongelmallisesti. Osalle riskialttiisti pelaavista syntyy peliongelma, joten heidän tunnistamisensa on tärkeää.

Suomalaisista 18-34-vuotiaista nuorista aikuisista keskimäärin 83 prosenttia on pelannut rahapelejä edellisen vuoden aikana. Kyseinen ikäryhmä pelaa rahapelejä enemmän muuhun väestöön verrattuna ja heillä on myös enemmän riskitason pelaamista (23%) sekä ongelmapelaamista (5 %).

Korkeakouluopiskelijat elävät elämässään vaihetta, johon liittyy usein itsenäisen elämän opettelu ajankäytön, rahankäytön sekä muiden elämäntaitojen osalta. Kyseisessä elämänvaiheessa kaikenlainen riskikäyttäytyminen on tavallisempaa muuhun väestöön verrattuna. Rahapelaaminenkin yleensä näyttäytyy alussa harmittomana toimintana, jota halutaan kokeilla talouden tasapainottamiseksi tai ajanvietteeksi. Rahapelejä pelataan yleensä netin kautta kotoa käsin, jolloin ongelmat voivat jäädä piiloon pitkäksikin aikaa.

Rahapeliongelma voi aiheuttaa henkilölle vakavia elämää rajoittavia haittoja. Tulee kuitenkin myös muistaa, että rahapeliongelma ei kosketa vain pelaajaa, vaan myös pelaajan läheisiä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Liiallinen rahapelaaminen voi tuoda mukanaan mm. talous- ja terveyshaittoja, mutta myös ihmissuhdeongelmia. Yhteiskuntaan se voi heijastua esimerkiksi hoidon ja sosiaalitoimen kustannuksina, poissaoloina opinnoista ja töistä sekä toisinaan myös rikollisuutena.

Kohtaatko riskiryhmiä?

Jokainen ongelmapelaaja on joskus ollut riskipelaaja, mutta jokaisesta riskipelaajasta ei tule peliongelmaista. Rahapelaaminen on tärkeä ottaa puheeksi etenkin riskiryhmiin kuuluvien opiskelijoiden kanssa. Mielenterveysongelmaiset, talousvaikeuksissa olevat sekä runsaasti päihteitä käyttävät ovat erityisessä riskiryhmässä. Myös vaikeat elämäntilanteet voivat ajaa ihmisen ns. pakopelaamaan. Traumat ja erilaiset persoonallisuushäiriöt, heikompi terveys sekä neurologiset häiriöt altistavat liialliselle rahapelaamiselle. Myös joillain lääkkeillä (esim. Ablify ja Levodopa) on tutkittu olevan rahapelaamista lisäävä vaikutus.

Ehkäise rahapeliongelma – kysy kaksi kysymystä

Rahapelaamisen puheeksiotto ja riskipelaamisen tunnistaminen ovat avainasemassa rahapeliongelman synnyn estämisessä. Jo kahdella kysymyksellä voi kartoittaa sisältääkö opiskelijan pelikäyttäytyminen riskejä tai mahdollisesti jo ongelmaa. Kysymykset ovat neutraaleja, niihin on helppo vastata, eivätkä ne arvota millään tapaa.
Kysy:

1.  Mitä pelejä olet pelannut edellisen 12 kuukauden aikana?
2. Kuinka usein pelaat?

Opiskelijan vastauksia verrataan muiden suomalaisten rahapelikäyttäytymiseen, joka antaa hänelle käsityksen oman pelaamisensa tasosta ja laittaa miettimään pelikäyttäytymistä. Kahden kysymyksen puheeksiottomalli on helppo ottaa osaksi päivittäistä työrutiinia.

Katso YouTube-videolta miten kahden kysymyksen puheeksiottomallia käytetään
Tilaa tai tulosta Kahden kysymyksen -materiaalit EHYTin materiaalipankista

Ota rahapelaaminen puheeksi, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Voit vaikuttaa siihen, ettei pelaamisesta tule ongelmaa.

Lähteet
Salonen Anne & Raisamo Susanna 2015. Suomalaisten rahapelaaminen. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15-74-vuotiailla. THL Raportti 16/2015
Björklund, Katja; Heiskanen, Maria; Kokko, Marjo 2011: Opiskelija internetissä – kuin kala vedessä vai kiinni verkossa? Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö. THL raportti 16/2011.

Kirjoitus on julkaistu alun perin KUPLA – opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina -hankkeen blogissa.