Mitä kuuluu kahden kulttuurin nuorille?
Nuorten hyvinvointia voidaan parantaa ainoastaan kuuntelemalla ja ottamalla nuoret itse mukaan pohtimaan asioita, jotka haastavat nuorten hyvinvointia ja etsimään niihin ratkaisuja. Hadiya-hanke kysyi lähes kolmeltakymmeneltä arabian- ja somalinkielisiltä nuorilta mitä iloja, huolia ja odotuksia heidän maailmassaan on nyt, kesällä 2023.
Nuorten hyvinvointia voidaan parantaa ainoastaan kuuntelemalla ja ottamalla nuoret itse mukaan pohtimaan asioita, jotka haastavat nuorten hyvinvointia ja etsimään niihin ratkaisuja. Hadiya-hanke kysyi lähes kolmeltakymmeneltä arabian- ja somalinkielisiltä nuorilta mitä iloja, huolia ja odotuksia heidän maailmassaan on nyt, kesällä 2023.
Iloja ja huolia
Mistä arabian- ja somalinkieliset nuoret saavat iloa elämäänsä? Ylivoimaiseksi ykköseksi nuorten vastauksissa nousivat sosiaaliset suhteet.
”Ettei tarvitse olla yksin.”
”Kun on kavereita kenen kanssa hengata.”
”Perhe.”
Ihminen tarvitsee toista. Yhteenkuuluvuuden tunne ja oma yhteisö ovat tutkitusti mielen hyvinvoinnin peruspilareita. Harrastukset, esimerkiksi fudisturnaukset, nostettiin myös esille onnellisuutta tuovana tekijänä. Harrastus tuokin paljon hyvää nuoren elämään: mielekästä tekemistä, kavereita, onnistumisen hetkiä. Nuoret kertoivat, että ilon voi löytää myös sisimmästään ”kun on itsevarmuustunne”.
Nuorille huolia aiheutti useimmiten koulu. Huolena olivat läksyt ja kokeet, stressi siitä, ettei pärjäisi sekä kiusaaminen. Yksi nuorista vastasi jopa, että huolta aiheuttaa ”kaikki, mikä liittyy kouluun”.
Vastausten läpikäyminen tuntui surulliselta ja herättää kysymyksen siitä, että onko kouluissamme tehty kaikki mahdollinen sen eteen, että kahden kulttuurin lapset pärjäävät koulussa. Kodin roolia ei voi myöskään sivuuttaa. Saavatko kaikki lapset ja nuoret vanhemmiltaan riittävästi tukea ja kannustusta koulunkäyntiinsä?
Huolta nuorille tuotti myös tulevaisuuden pohtiminen.
”Kun on niin paljon odotuksia.”
Me kaikki toivomme lapsillemme hyvää, mutta joskus odotukset voivat tuntua nuorista kohtuuttomilta. Yhteiskuntamme nostaa menestyjät jalustalle ja otsikoihin. Moni nuori tuntui pelkäävän sitä, että hän ei voisi menestyä. Meidän aikuisten tulisi auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa ja omat juttunsa kannustaen ja nuorta kuunnellen. Kuten yksi nuori vastauksissaan kirjoitti: ”jokainen on taidokas jossakin”.
Väkivalta kaduilla
Arabian- ja somaliankielisiä nuoria huolestutti nuorten katuväkivalta. He pohtivat, mikä olisi lääke katuväkivallan vähentämiseksi ja poistamiseksi? Nuoret itse esittävät väkivallan juurisyyksi osattomuuden tunteen.
”Suomesta tulee vihollinen, kun ei rasismin ja ennakkoluulojen vuoksi saa hyväksyntää missään”.
”Kun ei kuulu täysillä mihinkään. ”
”Katu on ainoa paikka, jossa voi saada mainetta ja kunniaa.”
Ryöstelyjen selittäjäksi epäiltiin myös rahan tarvetta.
”Monet joutuvat katutoimintoihin pikavippien takia.”
Ratkaisujen löytämiseksi katsottiin aikuisten suuntaan.
”Aikuisille lisää auktoriteettia, nuorille lisää sääntöjä.”
”Pitäis opettaa koulussa ja vanhempien kanssa, miten käyttäydytään niin kuin normaalit ihmiset.”
”Poliisien pitää puuttua ja lähettää roadmanit kotiin”.
Nuoret olivat myös huomanneet, että ikävyyksiin ajautunut nuori ei aina saa apua.
”Nuorta ei saa jättää yksin omien virheidensä kanssa.”
Kouluterveyskyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on vajetta monissa hyvinvoinnin osatekijöissä, sama viesti välittyi myös haastattelemiemme nuorten vastauksissa. Ainoastaan nuoria kuuntelemalla ja ottamalla heidät mukaan on mahdollista saada muutosta aikaan. Nuoret tietävät kyllä itse missä mennään ja miten haasteita tulisi ratkaista. Me aikuiset, ammattilaiset ja vanhemmat olemme muutoksen mahdollistajia.
Blogi perustuu Hadiya-hankkeen pääkaupunkiseudulla ja Tampereella tekemiin nuorten haastatteluihin kesällä 2023. Haastatteluihin osallistui lähes 30 arabian- ja somalinkielistä nuorta.
Lue lisää nuorten ajatuksista
