Kuuntelua ja läsnäoloa arjen hulinassa

Herätys. Pue nyt reippaasti. Muista sitä ja muista tuokin. Syö välipala, äläkä unohda tehdä läksyjä. Sitten on harrastuksen vuoro. Ai niin, pyykit on vielä koneessa. Kuulostaako tutulta? Arki on monesti ruuhkavuosia elävillä hektistä. Samalla pitäisi muistaa olla läsnä lapselleen. Se ei ole aina helppoa.

Arki tempaa mukaansa

Päivät sujahtavat multitaskaamisen ja metatöiden äärellä. On lukemattomia lappuja täytettäväksi, astioita tiskattavaksi ja hammaslääkäriaikoja varattavaksi. Arjen hulinan keskellä meidän vanhempien pitäisi vielä muistaa ja jaksaa olla lapsellemme läsnä. Kohdata tuo suloinen lapsi ja jaksaa kysellä tämän kuulumisia päivän päätteeksi.

Arjessa mahdollisuuksia läsnäoloon tarjoavat esimerkiksi läksyjen tekemisessä auttaminen ja harrastuksiin kuljettaminen. Läsnä voi olla ihan vaan kysymällä, miten lapsen päivä on mennyt ja millaisia olivat kavereiden kanssa vietetyt hetket. Tämä vaatii vanhemmalta aikaa ja usein myös kärsivällisyyttä. Pitää luopua hetkeksi omista kiinnostavista asioista ja keskittyäkin siihen, mitä lapsella on meneillään.

Vahvuuksia elämään harrastuksista

Lapsi voi löytää omia vahvuuksia esimerkiksi harrastusten kautta, koska niissä lapsi voi toteuttaa ja kehittää itseään. Mikäli useat harrastukset eivät kuormita lasta tai perhettä liikaa, voivat ne olla elämää rikastuttava asia ja jopa koko perheen yhteinen juttu.

Harrastuksia ei kuitenkaan kannata kahmia väsymiseen asti. Harrastuksien puuttumisesta ei kannata stressaantua, sillä silloin vanhemmalla on mainio mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa. Mitä kaikkea voikaan yhdessä keksiä ja touhuilla! Ehkä lapsi innostuu myöhemmin jostain harrastuksesta ja rohkaistuu ikätovereiden mukana ohjattuun harrastustoimintaan.

Kuuntele ensin

Lapsen huomioiminen ja hänen asioidensa kuunteleminen on päihdehaitoilta ja mielenterveyden haasteilta suojaava tekijä. Useat tutkimukset osoittavat, että tavallinen läsnäolo, kiinnostuksen osoittaminen lapsen asioita kohtaan ja rajojen asettaminen auttavat lapsen turvallisessa kehittymisessä. Poimintoja näistä tutkimuksista tuodaan esiin EHYT ry:n Kuuntele ensin –kampanjassa. Kampanja perustuu YK:n huumausaine- ja rikosasioidentoimiston Listen first -kampanjaan.

Turvallinen arki on tärkeää

”Iltapala klo 20 ja nukkumaan taas klo 21. Miksi?” kysyy 8-vuotias vesseli.

Lapselle rutiinit ovat tärkeitä. Ne auttavat hahmottamaan päivän kulun ja luovat turvallisuudentunnetta. Vanhempien tehtävä on kärsivällisesti ohjata jälkeläisiä toistuvasti samojen puuhien ääreen. On turvallista, kun tietää mitä on tulossa, ja voimaannuttavaa, kun voi itsekin osallistua tapahtumien kulkuun.

Maltti ja rauhallisuus siirtyy vanhemman omasta käytöksestä myös lapseen ja tuo lapselle turvaa tilanteissa, jossa turhautuminen yllättää lapsen. Kun maitolasi kaatuu tai jalkapallo rikkoo ikkunan, kärsivällinen vanhempi saa lapsen kokemaan hämmentävässä tilanteessa turvaa.

Leikistä voimaa

Erityisen jännää on leikkiä äidin tai isän kanssa. Silmät hehkuen pieni leikkijä seuraa, kun äidin auto ajaa ojaan tai isän Barbi pukee ylleen uuden mekon. Mikäpä sen mukavampaa kuin lähteä joskus rohkeasti mukaan leikkiin, vaikka tuntuisi, ettei heti oikein osaisikaan. Lapsi ei siitä välitä vaan siitä, että äiti tai isä on tässä ja nyt hänen kanssaan ja hyppää leikin ihmeelliseen maailmaan.

Heittäytyminen, hassuttelu ja yhdessä nauraminen keventää omaakin oloa, ja lapsi saa arvokkaan kokemuksen yhdessä tekemisestä. Se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä lujittaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Lapsi tarvitsee jokapäiväistä kohtaamista, samoin aikuinen.

Kuuntelemalla lasta on jo varhain voinut antaa taitoja elämän tuleville vuosille, myös niihin haastaviin tilanteisiin, joissa nuorelle tarjotaan esimerkiksi päihteitä, ja hänen pitäisi ryhmäpaineesta huolimatta uskaltaa kieltäytyä. Rohkeus ja itsevarmuus kasvaa jo varhaislapsuudesta saakka ja sitä vanhemmat voivat tukea olemalla kiinnostuneita lapsen jutuista ja tekemisistä jo pienestä pitäen.