Jokaisella on oikeus voida hyvin

Lauantaina 20.3. YK kutsuu valtioita, organisaatiota ja kaikkia kansalaisia juhlistamaan kansainvälistä onnellisuuden päivää. Kiitos kutsusta! Eiköhän osallistuta, sillä Suomi on saanut jo useamman kerran maailman onnellisimman maan tittelin.

Titteli perustuu YK:n onnellisuusraporttiin, The World Happiness Report, joka tarkastelee erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Raportti huomioi maiden bruttokansantuotteen, korruption sekä ihmisten sosiaaliset tukiverkostot, terveyden, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja. Me, pieni pohjoinen kansakunta, olemme raportin mukaan onnellisuuden lähettiläitä.

Meillä meneekin monilta osin todella hyvin. Saamme nauttia puhtaasta luonnosta, hyvästä koulutusjärjestelmästä, laadukkaasta terveydenhuollosta ja rikkaasta kulttuurista.

Silti meillä on monia epäkohtia. Pahoinvointi, eriarvoisuus ja päihdeongelmat liittyvät toisiinsa ja koskettavat useaa suomalaista. Jos ei henkilökohtaisesti tai tuttavien kautta, niin ainakin yhteiskunnan ja lähiympäristön tasolla.

Esimerkiksi huumekuolemat ovat Suomessa yleisempiä kuin monessa Euroopan maassa. Huumemyrkytykset ovat alle 40-vuotiaiden miesten toiseksi yleisin kuolinsyy. Päihteiden vaikutukset yltävät myös lapsiin. Vuonna 2019 tehtiin yli 85 700 lastensuojeluilmoitusta. Usein sijoituksen taustalla oli vanhemman päihteiden käyttö.

Alkoholiongelmat ovat myös yhteydessä korkeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, koska ne aiheuttavat kroonisia fyysisiä sairauksia. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa (Rautiainen, 2020) laaditun mallinnuksen mukaan raitistumisen jälkeen noin 43 prosenttia sairastelleista sijoittuisi alimpaan kustannusneljännekseen.

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimukseen vastanneista noin 21 prosenttia kertoi, että ainakin yhden läheisen rahapelaaminen oli ollut ongelmallista. Läheisen peliongelma koskettaa siis noin 790 000:ta suomalaista ja heidän osuutensa on kasvanut.

Suomessa asunnottomia on tällä hetkellä noin 4 341 (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA 2021). Yli 60 prosenttia elää pääkaupunkiseudulla. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten asunnottomuus on kasvussa. Koronakriisin aikana moni on jäänyt ilman suojapaikkaa, jossa viettää aikaa ja huolehtia omista perustarpeista.

EHYT ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto kampanjoivat kuntavaaleissa teemalla Maailman onnellisin maa, jossa päihdeongelmat koskettavat jokaista.

Kampanjassa korostetaan, että kaikkien meidän pitää edistää toimia, jotka vähentävät päihteistä johtuvia haittoja ja lisäävät hyvinvointia. Koronakriisi on osoittanut, että suuretkin muutokset ovat mahdollisia, kun niihin panostetaan ja sitoudutaan. Visiona on Suomi, jossa päihteet eivät enää ole laajamittainen ongelma.

Ehkäisevä päihdetyö pyrkii nimensä mukaisesti ehkäisemään ongelmien syntyä. Keinot ja tieto keinojen toimivuudesta meillä on, tarvitaan vain sitoutumista ja resursseja. Esimerkiksi noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä. Kunnat säästäisivät paljon, kun kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota niistä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Pienilläkin päätöksillä voi olla iso vaikutus, jos jokainen kunnan päätöksentekijä ja virkamies edistää ehkäisevää työtä omalla sektorillaan.

Onnellisuus on ihmisen perustavoite, joten käännettään katseemme onnellisuuspäivänäkin tulevaisuuteen. Pitämällä kaikista huolta säästetään rahaa ja ehkäistään inhimillistä kärsimystä.

Yhdessä voimme tehdä Suomesta hyvän asuinpaikan kaikille.