Tupakka vaihtui nuuskaan

Koulu on uusi, ja sen käytävät ja vessat ovat pinnoiltaan siistejä. Vasta tarkemmin katsellessa huomaa pihan asfaltilla ja sisätiloissa käytettyjä nuuskapusseja. Vessan käsienpesualtaan päällä yksi, portaikossa toinen. Porraskaiteen taakse vaikeasti siivottavan ikkunalaudan päälle niitä on kertynyt oikea kokoelma.

Opettaja Tuija Klint muistaa, että kun hän tuli 90-luvulla opettajaksi Haukiputaan vanhalle koululle, hän ihmetteli, mitä ovat nuo kattoihinkin tarttuneet klöntit.

– Sen jälkeen nuuskan käyttö jäi pois ja nuoret siirtyivät tupakoimaan, mutta nyt kukaan ei tupakoi ja nuuskaaminen on taas yleistynyt.

Tyhjiä nuuskarasioita näkee roskiksissa ja koulun pihalla. Tunneilla Tuija Klint ei ole nuuskaa havainnut, mutta sitä voikin käyttää huomaamatta.

Haukipudas kuuluu Oulun kaupunkiin, jossa uusimman kouluterveyskyselyn mukaan 5,5 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista käyttää nuuskaa päivittäin. Terveystiedon opettaja Maarit Rekilä arvioi, että Haukiputaan koululla nuuskaaminen on yleisempää.

– Meillä se on pikemminkin 20 prosenttia. Ja vaikka tytöistä moni ei vielä käytä nuuskaa, niin suunta on jyrkästi ylöspäin.

Koululla tiedetään olevan myös nuuskan myyntiä, vaikka kukaan ei ole jäänyt siitä kiinni. Noin tuhannen oppilaan koulua käyvät alakoululaiset ja yläkoululaiset, joten nuuskaamiseen törmäävät pienemmätkin.

– Juuri kuulin, että alakoululaiset poimivat pihalta nuuskapusseja ja käyttävät uudestaan, Maarit Rekilä kertoo.

Nuuska näkyy Haukuputaan koululla. Käyttöä yritetään vähentää muun muassa EHYTin nuuska-agenttitoiminnalla, jossa nuoret kertovat ikätovereilleen nuuskan käytön vaikutuksista.

Helposti saatavilla

Vaikka Suomessa on kiellettyä myydä nuuskaa, sitä on Haukiputaalla melko helppo hankkia. Ruotsin puolelle Haaparannalle on vähän yli tunnin automatka ja nuuskaa myyviä kauppoja on heti rajan pinnassa. Nuuskaa tuodaan Suomeen jälleenmyyntiin, vaikka osa isoista nuuskaeristä jää kiinni Tornion tullissa. Pakettiauton kyydissä voi olla laatikoittain nuuskaa.

Nuuskaa on myös Etelä-Suomessa helposti koululaisten saatavilla, ja sen hinta on halvempi kuin savukkeiden.

Haukiputaan koululla ilmiöön suhtaudutaan vakavasti. Opettajat eivät käytä nuuskaa ja jos he näkevät sitä oppilailla, seuraa jälki-istunto ja yhteydenotto kotiin. Nuuska on ollut teemana terveystiedon tunneilla ja vanhempainillassa.

– On tärkeää, että tietoa tulee monelta eri suunnalta. Myös seurakunnasta on meihin otettu yhteyttä ja sieltä tulee nuorisotyöntekijä vierailemaan. He ovat huomanneet ilmiön kerhoissa ja rippikoulussa, Maarit Rekilä kertoo.

20 agenttia toiminnassa

EHYTin alullepanemassa nuuska-agenttitoiminnassa nuoret itse kertovat ikätovereilleen nuuskan käytön vaikutuksista. Haukiputaalla agenttien työ alkoi vuonna 2015 Tuija Klintin vetämänä. Hän pitää tehokkaana, että nuuskan vastainen viesti tulee toiselta nuorelta. Myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita oppilaat kuuntelevat tarkkaan.

– Vedin tukioppilastoimintaa, ja kaikki 21 tukioppilasta koulutettiin agenteiksi. EHYTin työntekijä sekä hammashoitaja kävivät kouluttamassa oppilaita, ja se oli vaikuttavaa. Hammashoitaja sanoi, että hänelle on turha narrata, ettei käytä nuuskaa. Suusta käyttö paljastuu heti.

Opettaja Tiina Hintikka alkaa tänä vuonna vetää nuuska-agenttityötä koululla, ja uusia agentteja koulutetaan syksyn aikana. Hän on huolissaan nuuskan markkinoimisesta. Nuuskarasiat ovat entistä houkuttelevampia ja niitä brändätään eri kohderyhmille.

– On bling-blingiä ja muuta nuoriin vetoavaa. Heille nuuskaaminen on myös sosiaalinen asia. On tärkeää viestiä kavereille, että minäkin käytän. Mikä on kiellettyä, on myös kiehtovaa, Hintikka sanoo.

Ei lainkaan coolia

Agentin tehtävä ei ole ilmiantaa nuuskan käyttäjiä vaan seurata ilmiötä koululla, kertovat nuuska-agentit, 8.-luokkalainen Lotta Martimo ja 9.-luokkalainen Suvi Hattukangas.

He itse eivät käytä nuuskaa mutta tietävät, että kiellettyyn ilmiöön liittyy jännitystä, joka vetoaa osaan nuorista. Kun toinen nuori kertoo, että nuuskaaminen ei ole coolia, se voi vaikuttaa enemmän kuin aikuisen puhe.

– Nuuskaaminen on valitettavan yleistä, mutta minusta se on ällöä, Lotta Martimo sanoo.

Hänestä vaikuttaa, että käyttö on kuluvana syksynä siistiytynyt.

– Ainakaan seinille ja kattoon ei heitellä nuuskapusseja.

Suvi Hattukangas (vas.) ja Lotta Martimo toimivatkouluillaan nuuska-agentteina. He seuraavat ilmiöitä ja kertovat muille nuorille nuuskan käytön haitoista.

Suvi Hattukangas kertoo, että hänen kavereissaankin on nuuskan käyttäjiä.

– Heidän kanssaan asiasta jutellaan tosi harvoin – yritetty on, että lopettaisivat. Nuuskaan tulee riippuvuus. Ehkä nuorempiin oppilaisiin valistus vaikuttaa enemmän kuin omanikäisiin. Minusta on hyvä, että nuuska-agentteja on. Meillä on enemmän tietoa, joten voidaan tarvittaessa jakaa sitä muillekin, hän pohtii.

Agentit käyvät pareittain puhumassa alakoululaisille nuuskasta. EHYTin kautta he saavat materiaalia, kuten aihetta käsittelevät pelikortit ja videoita. Kännykkään voi ladata Kahoot-pelin, jossa on kysymyksiä nuuskaamisesta.

– Näytettiin diaesitys ja kerrottiin nuuskan haitoista, että eivät alkaisikaan käyttämään. Silloin he hälisivät, en tiedä oliko sillä vaikutusta, Lotta Martimo kertoo.

Hänen mielestään agenttien koulutus oli kiinnostava. Mieleen jäi kuva nuuskan tuotannon vaiheista, kuvassa lapset keräsivät tupakkaa ilman suojakäsineitä.

Tuija Klint sanoo, että kuva oli muidenkin nuorten mielestä vaikuttava.

– Nuoret haluavat parantaa maailmaa. He eivät halua, että muilla lapsilla tai nuorilla on huonommat olot.

Toiminnalle on kysyntää

Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Sinikka Korpela EHYTistä kertoo, että nuuska-agenttien vetäjiä koulu-tetaan parhaillaan lisää kymmenille kouluille. Kiinnostus agenttitoimintaa kohtaan on lisääntynyt, ja tarvetta sekä kysyntää toiminnalle on.

– Oppilaat lähtevät toimintaan mielellään mukaan, koska haluavat vaikuttaa.

Nuuskan vastaista työtä hankaloittaa se, että mielikuvat nuuskasta ovat myönteisemmät kuin tupakoinnista. Nuorten savukkeiden ja nuuskan käyttöä tutkineen Mikko Piispan mukaan nuoret mieltävät nuuskan uudenaikaiseksi, nuorten omaksi jutuksi ja tupakan vanhanaikaiseksi.

Osa käyttäjistä liittää nuuskan urheilullisuuteen, ja sen koetaan parantavan suorituskykyä ja keskittymiskykyä. Joukkueurheilulajeissa nuuskaaminen on syvällä lajikulttuurissa, ja esimerkiksi jääkiekkoilijoiden esimerkillä on painoarvoa. Tieto nuuskan aiheuttamasta suu syöpäriskistä voi nuorten mielessä tuntua kaukaiselta.

Maarit Rekilä sanoo, että nuorten vanhemmatkaan eivät miellä nuuskaa yhtä vaaralliseksi kuin tupakkaa.

– Tiedon jakamista vaikeuttaa se, että nuuskan käyttämisen pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä yhtä paljon tietoa kuin tupakan.

Teksti Pirkko Koivu
Kuvat Juha Sarkkinen

Juttu on julkaistu aiemmin EHYT Teema -lehdessä 14, jonka aiheena on päihde- ja pelikasvatus.