Alkoholilain uudistuksen pitää tukea kansalaisten hyvinvointia
Alkoholihaittojen kasvattaminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n mukaan hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi tulee muuttaa, jotta laissa otetaan paremmin huomioon hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat.
”Helpoiten tämä onnistuu, kun säilytetään 4,7 prosentin raja päivittäistavarakaupoissa myytäville alkoholijuomille ja niin sanottu valmistustaparajoite”, sanoo EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen (15.11.2017 alkaen).
Kansanterveystieteellinen tutkimus on osoittanut, että pienenkin prosenttikorotuksen ja muun saatavuuden lisäämisen vaikutukset muuttuvat merkittäviksi, kun niitä tarkastelee koko väestön tasolla.
”Eduskunnan käsiteltävänä oleva alkoholilain kokonaisuudistus toisi vahvemmat oluet ja juomasekoitukset kauppojen ja kioskien valikoimiin. Useissa eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään etenkin nuorten suosivan makeita juomasekoituksia eli nk. limuviinoja”, sanoo Mikkonen.
Pitkään jatkunut nuorten raitistumiskehitys ja humalajuomisen väheneminen ovat pysähtyneet, selviää tuoreimmasta keväällä 2017 kerätystä terveystapatutkimuksesta. Tulosten mukaan 18-vuotiaiden juominen on lisääntynyt. Etenkin poikien humalajuominen on yleistynyt vuosien 2015 ja 2017 välillä.
Viron matkustajatuonti laskussa
”Viron matkustajatuonti ei ole kestävä argumentti sääntelyn keventämiselle. Virosta Suomeen suuntautuva matkustajatuonti on jo nyt vähentynyt ja laskevan trendin voidaan olettaa jatkuvan”, sanoo Mikkonen.
Viron oluentuonnin osuus oluen kokonaiskulutuksesta on arvioiden mukaan noin 6-7 prosenttia. Viron hallitus on päättänyt merkittävistä alkoholipoliittisista kiristyksistä kansanterveyssyistä. Vuosina 2016-2020 oluen verotus Virossa nousee yhteensä 166 prosenttia. Tämä pienentää maiden välistä hintaeroa.
Usein puhutaan myös alkoholin työllistävästä merkityksestä elinkeinoelämälle. Alkoholilain uudistuksella on vain vähäisiä vaikutuksia alkoholielinkeinon työllisyyteen, mikäli muutokset suhteutetaan siihen, kuinka paljon uudistus työllistäisi muun muassa sosiaali- ja terveysalaa sekä turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoa.
Lakiesitys on ristiriidassa useiden voimassaolevien linjausten, kuten lain oman tarkoituspykälän, perustuslain ja hallitusohjelman, kanssa. Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta ja huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Tältä osin lakiesityksen sisältö ei edusta hyvää ja vastuullista lainsäädäntötyötä.
