Päihdepäivillä kaikkien aikojen kävijäennätys
Osallistujamäärä näkyi seminaareissa: suositumpiin tilaisuuksiin sai jonottaa, jotta olisi päässyt varapaikalle. EHYTin koulutussuunnittelijan Annika Elorannan mukaan tänä vuonna yllättävintä oli vieraiden monipuolisuus.
”Minulle kerrottiin usein, miten esimiehet olivat kannustaneet työpaikallaan työntekijöitä osallistumaan Päihdepäiville. Sen seurauksena tapahtumassa oli paljon sellaisiakin osallistujia, joita ei aikaisemmin oltu nähty, kuten kätilöitä, poliiseja, lastensuojelun henkilökuntaa ja psykologeja”, Eloranta kertoo.
Kuva: Marja Väänänen
Miten puhutella kuulijaa yksilöllistyvässä maailmassa?
Suosituin seminaari oli Neuropsykiatristen häiriöiden ja päihdekäytön yhteys rikostaustaisilla – kuntoutus ja työkyvyn arviointi. Pisin jono oli seminaariin 27: Kukkahatut byroslaviassa: Alkoholikeskustelun anatomiaa, jossa alustuksen pitivät viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta ja koomikko/toimittaja Jukka Lindström.
Väliverronen pohti asiantuntijan ja tiedon roolia nyky-yhteiskunnassa, jossa perinteisen median, instituutiot ja tutkimustiedon haastavat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja kokemustieto. Informaatiovaikuttajina toimivat muun muassa viestintätoimistot, jotka tuottavat puhuttelevan oloisia ”uutisia”, joita toisinaan perinteiset mediatkin siteeraavat. Kokemustietoa levittävät esimerkiksi bloggaajat, joista on tullut aikamme ”asiantuntijoita.”
Muutokset haastavat tutkijat, joiden työssä viestinnästä on tullut entistä tärkeämpää. Faktat eivät enää riitä, koska ne eivät puhuttele kaikkia yleisöjä. Väliverrosen mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että erimieltä olevien kanssa pyrittäisiin keskustelemaan ja rakennettaisiin keskustelukulttuuria, jossa se olisi mahdollista.
”Ehkä asiantuntijan kannattaisi miettiä vastaanottajaa karkkikaupan hyllyn ääressä olevana lapsena. Eli miten puhutella kuulija tässä yksilöllistyvässä maailmassa?”
Kuva: Kim Kannussaari
Jukka Lindström kertoi siitä, miten alkoholipoliittisessa keskustelussa tuotetaan disinformaatiota eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa. Sitä tuotetaan hokemalla faktoja ja lisäämällä niiden perään johtopäätös, joka ei pidä paikkansa. Esimerkkinä tästä oli Panimoliiton alkoholipoliittinen viestintä, jota on naurettu Lindströmin vetämässä Noin viikon uutisissakin.
”Suomessa on yksi Euroopan tiukimmista sääntely-ympäristöistä, mutta kulutus on silti Euroopan keskitasoa. Totta, mutta sitten: nykyinen alkoholipolitiikka tai sääntely ei toimi. Tämä taas on fiktiota”, Lindström kuvaa.
Katso Noin viikon uutiset: Alkoholi
Kulttuurisensitiivistä päihdetyötä etsimässä
Päihdekasvatusmenetelmät perustuvat yhä pitkälti vain kantaväestön tarpeisiin. Suomi on kuitenkin muuttunut nopeasti kohti monikulttuurista ja moniarvoista todellisuutta joka asettaa omat haasteensa myös ehkäisevälle päihdetyölle.
Aiheesta alusti Päihdepäivillä monikulttuurisuuden asiantuntija Melody Karvonen Suomen Vanhempainliitosta. Hän antoi eväitä siihen, miten maahanmuuttajat tulisi huomioida ehkäisevässä päihdetyössä.
”Perheet tulisi huomioida kokonaisuutena. Jos ehkäisevää työtä suunnataan vain nuorille, sulkee se ulos tärkeitä kysymyksiä. Vanhemmat tarvitsevat välineitä joilla kertoa alkoholista, sen vaikutuksesta ja myös merkityksestä, sanoi Karvonen.
Karvonen toi esiin myös kulttuurisensitiivisyyden tärkeyden. Termillä tarkoitetaan sitä, että tiedostetaan se, että ihmisillä voi olla toisenlaiset kokemustaustat ja arvopohja verrattuna meidän omiin tottumuksiin ja arvoihimme.
”Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan toisen ihmisen kohtaamista arvostavasti ja kunnioittavasti tiedostaen, että vuorovaikutuksessa ilmenevien haasteiden taustalla vaikuttavat tottumus- ja kokemustaustojen erilaisuus”, summasi Karvonen.
Kuva: Marja Väänänen
Ehkäisevä työ kannattaa
Päihdepäivien Ehkäisevä työ kannattaa -seminaarissa ehkäisevän työn kannattavuutta ja vaikuttavuutta lähestyttiin eri kulmista. Kannattaisiko ehkäisevä työ nähdä investointina? Miten voidaan arvioida päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin?
”Kunta pärjää hyvin ehkäisevän päihdetyön saralla, kun se koetaan päättäjistä ja viranomaisista lähtien kaikkien yhteiseksi asiaksi. Avain asemassa on hyvä johtaminen,” summasi seminaarin avauspuhevuorossa Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä.
”Päättäjien tulisi vaatia hyvinvoinnin ja terveyden vaikuttavuuden ennakkoarviointia. Siitä hyötyvät niin ihmiset kuin talous. Esimerkiksi mini-interventiot, maahanmuuttajien kotouttaminen, perhetyö ja mielenterveyden edistäminen tuovat merkittäviä säästöjä korjaavasta työstä” sanoi THL:n kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen.
Sote-uudistuksessa riskinä on, että järjestöjen ja kuntien kumppanuus rapautuu maakunnissa.
”Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevän työn saralla on toiminut hyvin. Sote-uudistuksessa riskinä on, että valinnanvapausmallissa osa ihmisistä jää jalkoihin”, sanoi Tarja Kauppila.
”Ehkäisevän työn taloudellinen arvo perustuu hyvinvoiviin ihmisiin, jotka ovat hyvän talouden perusta. Pitää investoida hyvinvoinnin luomiseen ei pahoinvoinnin korjaamiseen,” summasi projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta.
Teksti: EHYT viestintä
