Maakuntiin tarvitaan jo nyt ehkäisevän päihdetyön rakenteet
Välivaiheessa maakunnat voisivat itse ratkaista, mikä maakunnallisista tahoista ottaa vastuun jatkotyöskentelystä ja organisoi kuntayhteistyön.
Myös kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöillä olisi hyvä mahdollisuus pohtia tulevaisuutta eli tilannetta, kun sote-palvelut lähtevät pois kunnista. Kuntien ept-toimintasuunnitelmat pitää ottaa käyttöön ja monet kunnat tarvitsevat maakunnallisia yhteistyökumppaneita. Maakunnallinen foorumi on tarpeen. kun etenkin pienten kuntien sotepalvelut ovat jo nyt kuntayhtymissä. EHYT on ehdottanut, että jokaisessa maakunnassa olisi ept-koordinaattori. Ehkäisevä päihdetyössä hyvää maakunnallista toimintaa on jo muun muassa Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa.
Kainuussa sote-palvelut on järjestetty maakuntatasolla jo 13 vuoden ajan ja myös maakunnallista hyvinvoinnin edistämistyötä on tehty pitkään. Sen sijaan lähes kaikkiin Kainuun kuntiin on vasta viime syksynä synnytetty ehkäisevän päihdetyön rakenteet EHYT ry:n tukemana. Monen kunnan johdossa ajateltiin aiemmin, että ehkäisevä päihdetyö kuuluu pääosin sosiaali- ja terveystoimialalle. Pääsin viime vuoden elokuussa kuntajohtajien kokoukseen puhumaan ehkäisevästä päihdetyöstä ja sen vaikutuksista kuntatalouteen, mikä avasi monia portteja jatkotyölle. Euro on ept-työlle hyvä motivaattori. Nyt kun Kainuun kunnat ovat havahtuneet, mitä mahdollisuuksia ept voi antaa, innostus on tarttunut näkyvästi muutamaan kunnanjohtajaankin.
Aluehallintovirasto (avi) on yhteistyössä EHYT ry:n ja Kainuun soten kanssa kutsunutkuntien ept-yhdyshenkilöt, maakunnan hyte- ja ept-henkilöstöä sekä järjestöjen väkeä pohtimaan yhdyspintakysymyksiä, hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä 28.helmikuuta. Tässä työssä Kainuu on edelläkävijä pitkän maakunnallisen sote-kokemuksensa vuoksi ja voisi olla esimerkkinä myös muille, kun vastaavaa toimintaa suunnitellaan.
Riskinä on, että kunnat ajattelevat ehkäisevän päihdetyön olevan osa sotea, vaikka pääosa työstä tehdään juuri kunnissa, muun muassa kouluissa sekä nuoriso- ja vapaa-ajan toimessa. Kunnissa olisi myös hyvä ratkaista, ketkä siellä hoitavat ehkäisevän päihdetyön jatkossa. Etenkin, jos nykyinen ept-yhdyshenkilö työskentelee nyt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Useimmissa kunnissa päävastuun on ottanut sivistystoimi. Pienissä kunnissa ept:stä voi vastata kunnanhallitus.
Sote-uudistuksen valmistuminen tällä hallituskaudella on epävarmaa. Siitä huolimatta olisi tärkeää päättää, että hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä jatketaan maakuntatasolla. Mikä sitten olisi sopiva maakunnallinen taho ottamaan kopin välitilanteessa? Joissakin maakunnissa on vahvana hyte- ja ept-toimijana ollut jo nyt sairaanhoitopiiri, joissakin taas maakuntaliitto.
