Rahapelaaminen eläkkeellä – harmitonta ajanvietettä vai uhkapeliä? 

"Ajattelen, että kyllähän me olemme erilaisia keski-ikäisiin verrattuna monessakin asiassa. Eläkeikäisillä asennoituminen ongelmiin saattaa olla erilaista, niitä vähätellään ja peitellään. Mustaa koitetaan puhua valkoiseksi. Taustalla on iso häpeä. Iäkkäämmät ihmiset kokevat, että monesta on jo selvitty, kyllä tästäkin selvitään. Luotetaan liikaa siihen, että omasta elämänkokemuksestaan voi ammentaa ne ratkaisut ongelmiin." Pirkko, 66 v.

Suomalaiset tunnetaan yhtenä maailman innokkaimpina rahapelaajina, eikä into laannu eläkeiässäkään. THL:n 2023 väestötutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana, ja ikääntyneiden keskuudessa luku on vähän korkeampi. Lotto, Jokeri ja arpapelit ovat erityisesti eläkeläisten suosiossa, eikä ihme: mahdollisuus voittaa jättipotti ja tuoda piristystä arkeen houkuttelevat. Rahapelaaminen onkin viihdettä monille, mutta noin yhdelle prosentille eläkeläisistä siitä tulee ongelma. Ongelmapelaaminen voi alkaa salakavalasti, ja viedä helposti mukanaan.  

”Pelaaminen lähti itselläni käsistä, kun työni takia asuin arkipäivät yksin toisella paikkakunnalla. Olin yöpelaaja, joka saattoi pelata kaksikin yötä putkeen ja olla päivät normaalisti töissä. Kulissit pysyivät aviomiehelle kasassa – minulla oli erillinen pankkitili ja salainen sähköposti, jota käytin vain pelitilikirjautumisiin. Pelaamisen takia olin velkaantunut, ja tilanne ryöstäytyi täysin käsistä.” Rea, 66 v. 

Rean tapaan moni saattaa piilotella ongelmaansa häpeän vuoksi, sillä peliongelman myöntäminen voi tuntua suurelta iskulta omalle käytökselle ja itsetunnolle – erityisesti, jos uskoo pystyvänsä hallitsemaan tilanteen itse. 

Rahapelaamisen taustalla yksinäisyys ja elämänmuutokset 

Ikäihmisten rahapeliongelmien taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Tylsyys, yksinäisyys tai elämänmuutokset, kuten eläköityminen tai puolison menetys, saattavat ajaa ihmisiä pelaamaan. Myös tietyt lääkkeet voivat edesauttaa rahapeliongelman tai muun toiminnallisen riippuvuuden syntyä. Tällaisia ovat esimerkiksi Parkinsonin tautiin käytetyt, Levodopaa sisältävät lääkkeet ja Sifrol sekä psyykelääke Abilify.  

Pelaamisen negatiiviset vaikutukset eivät aina rajoitu pelkästään talouteen. Henkiset ongelmat, kuten unettomuus, ahdistus ja syyllisyys, ovat yleisiä. Toipuminen ja ongelman tunnistaminen myös voivat olla eläkeiässä hitaampaa. 

Ongelmallinen rahapelaaminen koskettaa myös läheisiä 

Vaikka rahapelaaminen voi tuntua yksilön omalta asialta, sen vaikutukset ulottuvat myös lähipiiriin. Suomessa on noin 733 000 ongelmapelaajan läheistä, joille huoli pelaajasta voi aiheuttaa stressiä, levottomuutta, ahdistusta, masennusta, toivottomuutta, syyllisyyttä ja terveysongelmia.  

Ongelmallisen pelaamisen paljastuttua pelaaja saattaa kokea jopa helpotusta ja toiveikkuutta tulevasta, kun taas läheinen voi olla shokissa ja etsii kenties syitä itsestään. Myös rahapelaajan läheisellä on oikeus saada apua omaan tilanteeseensa. Noin 14 prosentilla eläkeikäisistä on ainakin yksi läheinen, jolla on tai on ollut ongelmallista rahapelaamista.  

Pyydä apua rohkeasti – et ole yksin  

Jos oma tai läheisen pelaaminen huolestuttaa, tärkeintä on hakea apua. Olipa tilanne mikä tahansa. Suomessa rahapeliongelmaan on saatavilla sekä valtakunnallisia hoito- ja tukipalveluita että alueellisesti eri tavoin järjestettyä vertaistukea. Rahapeliongelman avohoidosta vastaavat hyvinvointialueet. 

Järjestämme Täyskäsi vai tyhjät taskut? Rahapelaaminen ja ikäihmiset -webinaarin 11.12.2024, jossa käsittelemme ikäihmisten rahapelaamista ja siihen liittyviä ilmiöitä. Tilaisuudessa esittelemme uuden Eläke Pelissä -oppaan, kuulemme puheenvuoron kokemusasiantuntijalta, ikäihmisiä työssään kohtaavalta sosiaaliohjaajalta sekä erikoistutkijalta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 9.12.2024 mennessä!