Nuuskan käyttö ei kuulu nuoruuteen
Kouluterveyskyselyn mukaan Lapissa asuvista peruskoululaisista pojista nuuskaa käyttää silloin tällöin 19 % ja päivittäin 15 %.
Ammattiin opiskelevien keskuudessa suosio on vielä suurempi: päivittäin nuuskaavia on peräti 25 %, silloin tällöin nuuskaa käyttää 26 %. Vaikka käyttö on vahvasti alueellista keskittyen enemmän Lappiin, Pohjanmaalle ja länsirannikolle, ei ongelmaa pidä muuallakaan vähätellä.
Nuuskasta pyritään luomaan kuvaa savuketta haitattomampana tuotteena. Kahden erillisen tuotteen vertailu ei kuitenkaan kannata, sillä molemmilla on tutkitusti omat terveysriskinsä. Nuuska sisältää ainakin 2500 kemiallista yhdistettä, joista 28 on syöpää aiheuttavia aineita. Nuuska sisältää muun muassa raskasmetalleja ja viljelyssä käytettävien torjunta-aineiden jäämiä. Jo lyhytaikaisen nuuskaamisen jälkeen suussa syntyy limakalvovaurioita. Nuuskan käytön seurauksena voi myös esiintyä hampaiden kulumista, ikenien vetäytymistä ja ientulehduksia. Nuuskan käyttö lisää suun alueen syöpien vaaraa ja kasvattaa sydäninfarktin ja kuolemaan johtavan aivoverenkiertohäiriön, erityisesti aivoinfarktin riskiä. Tutkimusten mukaan nuuskan runsaalla käytöllä on myös todettu olevan yhteys kohonneeseen diabetesriskiin ja myöhempään sydämen vajaatoimintaan. Nuuskan terveyshaitoista ja syöpäriskistä tarvitaan lisää tutkimusta, jotta pystytään sanomaan mitä muita haittoja käytöstä koituu.
Nuuskateollisuus houkuttelee uusia käyttäjiä
Nuorten on saatava riittävästi tosiasioihin perustuvaa tietoa nuuskan terveyshaitoista, jotta kynnys käytön aloittamiselle olisi mahdollisimman suuri. Nuoret liittävät nuuskaamiseen lisäksi positiivisia mielikuvia sosiaalisuudesta ja sporttisuudesta rentoon jätkämäisyyteen. Näitä mielikuvia on pystyttävä murtamaan. Nuoret ovat usein hyvinkin tiedostavia ja heitä kannattaa rohkaista pohtimaan myös tupakka- ja nuuskateollisuuden intressejä ja toimintatapoja. Teollisuus myy nikotiinia, ei niinkään nuuskaa tai savukkeita. Nuuskassa nikotiinia on runsaasti ja säännöllinen käyttö aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Nuuskan nikotiinipitoisuudet vaihtelevat noin 8 milligrammasta 22 milligrammaan per gramma. Nuuskapurkillisesta saatava nikotiinimäärä nousee helposti tupakka-askista (160 mg) saatavan määrän ohi.
Nuuskan puolestapuhujat ovat nostaneet julkisuudessa esiin haittojen vähentämisen näkökulman: jos tupakoitsijat siirtyisivät käyttämään nuuskaa, se vähentäisi huomattavasti yhteiskunnalle savukkeiden käytöstä aiheutuvaa taakkaa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Nuuskateollisuus houkuttelee yhä uusia käyttäjiä tuotteen pariin, eivätkä nuuskan käyttöä aloittelevat nuoret välttämättä ole käyttäneet aiemmin lainkaan savukkeita. Savukkeista vieroittautumiseen on sen sijaan kehitetty tutkitusti turvallisia tuotteita, joiden käytöstä saa lisätietoa lääkäriltä, hoitajilta ja apteekeista. Lisäksi toisin kuin usein luullaan, nuuskaaminen ei ole korvannut tupakointia vaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan erityisesti poikien keskuudessa tupakan ja nuuskan yhteiskäyttö on yleistä ja yleistyy jatkuvasti. Nuuskasta puhuttaessa on pidettävä mielessä erityisesti nuorten näkökulma.
Nuuska on Pohjoismainen ilmiö
Nuuskaaminen on nimenomaan pohjoismainen ongelma. Tuotteen myynti on kielletty Euroopan Unionin alueella haitalli-suutensa vuoksi. Ruotsi on tässä poikkeus saatuaan EU:hun liittyessään poikkeusluvan, joka takaa Ruotsille luvan myydä ja valmistaa nuuskatuotteita. Lupaan kuuluu velvollisuus valvoa, että tuotetta ei myydä muihin EU-maihin. Suomen tupakkalaki kieltää nuuskan välittämisen ja myymisen Suomessa. Lain mukaan alle 18-vuotias ei saa myöskään tuoda tupakkatuotteita maahan eikä pitää tuotteita hallussaan. Täysi-ikäinen voi tuoda omaan henkilökohtaiseen käyttöön enintään 30 kappaletta enintään 50 gramman rasioita. Käytännössä nuuskan laiton kauppa käy villinä ja on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa melko avointa. Ratkaisu ei suinkaan ole terveydelle haitallisen tuotteen myynnin vapauttaminen, vaan tiukempi valvonta ja nuuskan välittämiseen puuttuminen.
Minttu Tavia, asiantuntija, EHYT ry
