Blossin hiisaus kuumottaa
Jos blossia ei säädetä, sitä voidaan kasvattaa. Aivan nuoret eivät tosin voi kasvattaa, koska asuvat vielä kotona. Monet nuoret tuntevat kuitenkin kaverin, joka kasvattaa. Toki kannabista voi kasvattaa ulkonakin. Yhdessä etsitään sopivia ulkokasvatuspaikkoja, joita sitten hoidetaan yhdessä. Kasvatustietoutta jaetaan toisille. Kasvattamiseen tarvittavia välineitä hankitaan netistä ja kokeneemmilta kasvattajilta. Rahallisia kuluja ja tarvikkeita jaetaan, toimintaa opetellaan yhdessä. Kasvatustietoisuuden, ja samalla kannabiksen puolesta puhumisen foorumina toimii netti, jonka mahdollistamana on muodostunut uudenlainen yhteisöllisyys. Kasvatuskavereita ei välttämättä ole ikinä nähty todellisessa elämässä. Kannabiskulttuuriin on imetty myös kansainvälisiä vaikutteita netin välityksellä.
Kuten muidenkin päihteiden kanssa, myös säädetty tai kasvatettu budi käytetään usein yhdessä. Kannabista ”hiisataan” tai ”pajautellaan”. Usein käyttötapana on polttaminen ”jointissa”, itse valmistetussa savukkeessa tai ”bongissa” eli vesipiipussa. Jointti tai bongi kiertää myötäpäivään, ”väsääjä” eli tekijä aloittaa. Sama kuvio toistuu bongin kanssa. Jointtia varten ei useinkaan ole olemassa kunnon filttereitä, vaan filtteri tehdään esimerkiksi sopivasta pahvista rullaamalla. Kunnolliset filtterit eivät maksa paljoa, mutta kuka niitä ostaa koska huhuna kiertää, että poliisi seuraa filttereidenkin ostajia. Jointtia huomattavasti haitattomampaa olisi käyttää ”vapoa” eli vaporisaattoria, josta savu tulee vesihöyrynä. Hyvä vapo on kuitenkin kallis eikä se ole kovin siisti juttu jointtiin verrattuna. Bongi puolestaan työntää keuhkoihin enemmän savua kerralla kuin jointti.
Nuorten kannabiskulttuurin sisällä normiin kuuluu usein se, että budia tarjotaan ilmaiseksi läsnä oleville. Vaikutuksen alaisena ollaan esimerkiksi ”taajuudella” tai ”tutkalla”. Ringissä mukana olevilla on hauskaa, ideoita syntyy ja ajatus lentää. Musiikki kuulostaa hyvältä. Jotkut kokeilijat eivät huomaa kannabiksen vaikutuksia ollenkaan, joillekin voi tulla hetkellisesti epämiellyttävä tai jopa ahdistava olo. Vanha viisaus kertoo, että päihteiden käyttöä varten on valittava oikea hetki, oikea paikka ja oikeat ihmiset. Tämä ei aina toimi, sillä ollakseen mukana muiden nuorten toiminnassa, voi kannabiskokeilulle tulla sosiaalista painostusta. Jos kannabiksesta tulee ongelmia, niihin ei kannabiksen käytön rangaistavuuden vuoksi kovin helposti uskalleta hakea apua. Kaikki on tehty myös vanhemmilta salassa. Vanhemmille kannabiskulttuurista avautuminen kun on voinut puolestaan aiheuttaa viranomaisten asiaan puuttumisen. Siksi ”kuumottaa” eli pelottaa, että yhteinen salaisuus paljastuu.
Hyvin pieni osa kannabiksen käyttäjistä käyttää kannabista jokseenkin päivittäin. Vaikka näitä kannabiksen päivittäisiä käyttäjiä on lukumääräisesti vähiten koko käyttäjäkunnasta, niin he kuluttavat suurimman osan kannabiksesta ja heille myös tulevat suurimmat ongelmat kannabiksesta. Suurimmalle osalle kannabiksen käyttäjistä pajauttelu on paljon satunnaisempaa eikä käyttö häiritse muuta elämää.
Kokonaisuudessaan kannabiksen vanhempiin vakikäyttäjiin kuuluu ihmisiä hyvin erilaisista yhteiskuntaluokista. He käyttävät kannabista silloin tällöin. Jos ei muuten niin epävirallisesti lääkekäyttöön. On arvioitu, että noin kymmenen prosenttia kannabista kokeilleista jää jollain tavalla riippuvaiseksi kannabiksesta käytön jatkuessa pitkään. Osaksi siksi, että käyttö on sosiaalista toimintaa. Nuorten kannabisyhteisöllisyys kuitenkin hajoaa useimpien kohdalla silloin, kun elämä muuttuu ja muut asiat alkavat kiinnostamaan. Kuvioihin tulee mukava opiskelupaikka, työ tai parisuhde eikä kannabis enää kiinnosta. Tästä syystä olisi tärkeää, että mahdollinen viranomaisten puuttuminen tai mahdollisista ongelmista vanhemmille kertominen eivät vaikuta nuorten positiivisiin tulevaisuuden näkymiin niitä rajoittavasti.
Jussi Perälä
