Järjestelmän ulkopuoliset nettikasinot ongelma kaikissa Pohjoismaissa
Suomessa on kevään ajan käyty keskustelua siitä, pitäisikö on-line rahapelit siirtää lisenssipohjaiseen järjestelmään. Siksi olikin erittäin kiinnostavaa kuulla muista pohjoismaisista rahapelaamisen malleista, niiden erityispiirteistä ja ajankohtaisista muutoksista rahapelikonferenssissa Reykjavikissa.
Suomessa ja Norjassa on käytössä rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmä. Ruotsissa ja Tanskassa on siirrytty lisenssijärjestelmään, jossa rahapeliyhtiöt maksavat valtioille pääsystä valtion rahapelimarkkinoille ja sitoutuvat tarjoamaan rahapelejä valtion sanelemin ehdoin.
Islannin järjestelmää taas voi luonnehtia lisenssipohjaiseksi monopoliksi, jossa tietyt valtiosta riippumattomat instituutiot ja hyväntekeväisyysjärjestöt saavat luvan harjoittaa rahapelitoimintaa (mm. lottopelejä) toimintansa rahoittamiseksi.
Ongelmana laittomat nettikasinot
Konferenssissa tuli esiin, että järjestelmien erilaisuudesta huolimatta mailla on yhteisiä ongelmia ja huolenaiheita. Kaikissa Pohjoismaissa pelataan järjestelmän ulkopuolisia nettipelejä, joita vaikeaa tai lähes mahdotonta säädellä.
Suomessa valtaosa Peluurin Peli Poikki -ohjelman asiakkaista pelasi ulkomaisilla nettikasinoilla (58 %). 38 % heistä pelasi sekä Veikkauksen että ulkomaisten yhtiöiden pelejä. Vain 4 % pelasi ainoastaan Veikkauksen pelejä. Nämä luvut olivat lähes identtiset myös Norjan auttavasta puhelimesta apua hakevilla.
Ongelmana ovat siis maiden rahapelijärjestelmän ulkopuolella toimivat peliyhtiöt, joita on vaikea saada pois markkinoilta, koska rahansiirtoja niille ei voida täysin estää. Aggressiivista markkinointia esimerkiksi netissä ja suoraan asiakkaille on myös vaikea kitkeä.
Kaikissa Pohjoismaissa huolenaiheita ja kysymyksiä herättää myös digipelien ja rahapelien yhteiset rajapinnat, esimerkiksi loot boxit eli yllätyslaatikot sekä rahapelaamisen uudet ilmiöt, esimerkiksi kryptovaluutoilla pelaaminen. Tanskassa joka viides 12–17-vuotiaista on ostanut loot boxeja pelatessaan. Tutkimusten mukaan digipelaajilla, jotka tekivät tällaisia mikromaksuja, oli kohonnut riski ongelmalliselle rahapelaamiselle.
Kryptotreidaaminen voi johtaa muihin riippuvuuksiin
Professori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta pohti esityksessään kryptotreidaamisen suhdetta rahapelaamiseen. Tutkimusten mukaan kryptotreidaaminen ennusti kohonnutta riskiä ongelmalliselle rahapelaamiselle ja yhdistyi kohonneeseen riskiin myös muunlaiselle riippuvuuskäyttäytymiselle. Voidaan nähdä, että käynnissä on eräänlainen ”online-pelaamisen ekosysteemi”, jossa pikavippejä, kryptovaluuttojen markkinapaikkoja ja online -kasinoita mainostetaan samoille ihmisille.
Seminaarissa saimme kuulla myös kiinnostavista uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan mm. avioituminen suojelee erityisesti miehiä rahapeliongelmilta, kun taas avioero on yhteydessä rahapeliongelman kehittymiseen.
Ruotsissa on kehitetty myös työpaikoille suunnattu pelihaittojen ehkäisyohjelma sekä tehty tutkimusta rahapelaamisesta työpaikoilla. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan rahapelaaminen työajalla oli yleisintä riskitasolla pelaavien nuorten miesten keskuudessa. Kahdessatoista tutkitussa organisaatiossa 4,7 % tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä tiesi jonkun, joka pelasi työaikana rahapelejä. Suomessa työelämän rahapelihaittojen ehkäisemisen tueksi on olemassa Työelämä pelissä -tukiaineisto (julkari.fi), joka on toteutettu EHYT ry:n ja THL:n yhteistyönä.
Konferenssin järjesti SNSUS (Stiftelsen Nordiska Sällskapet för Upplysning om Spelberoende) 30.5.-1.6.2023. (https://snsus2023.is)
