Alkoholinkäyttö raskausaikana suuri, mutta näkymätön ongelma

Suomalaisten alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt ja hedelmällisyysiässä olevista naisista lähes 90 % käyttää alkoholia. Alkoholi ei kuitenkaan kuulu raskauteen ja sikiön kehityksen kannalta päihteistä alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita.

Aikaisemmat arviot osoittavat, että noin 6 % raskaana olevista naisista käyttäisi alkoholia raskaudenaikana. Uudemmat arviot kuitenkin osoittavat, että alkoholinkäyttö raskaudenaikana voi olla todellista suurempi ongelma.

Kansainvälinen FASD-päivä, jota vietämme 9. syyskuuta, muistuttaa meitä raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamista sikiövaurioista ja tuo näkyväksi FASD:n – eli alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajan kirjon.

Liian pieni juomaan

Kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, päätyy alkoholi esteettä sikiön verenkiertoon. Hetkessä sikiön veren alkoholipitoisuus on samansuuruinen tai jopa suurempi kuin äidin. Sikiön kyky käsitellä alkoholia on kehittymätön ja alkoholi poistuu sikiöstä pääsääntöisesti äidin kautta, minkä johdosta sikiö altistuu alkoholin aiheuttamille vaikutuksille pitkäkestoisesti.

Alkoholi voi aiheuttaa sikiövaurioita ja epämuodostumia. Alkoholi vaarantaa erityisesti sikiön keskushermoston ja aivojen kehityksen, jotka kehittyvät koko raskaudenajan. Toisinaan sanotaankin, että raskaudenaikainen alkoholialtistus aiheuttaa vamman aivoissa, jolloin aivojen kapteeni – eli toiminnanohjaaja ja ärsykkeiden hallitsija – on poissa ruorista ja aivoissa on valloillaan sekasotku. Keskushermostovaurioiden lisäksi alkoholi voi lisätä keskenmenon tai ennenaikaisuuden riskiä sekä hidastaa sikiön kasvua raskaudenaikana.

Turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole

Alkoholi voi vaurioittaa sikiötä missä tahansa raskauden vaiheessa ja jo pieni määrä mitä tahansa alkoholijuomaa voi aiheuttaa vakavia haittoja sikiön kasvulle ja kehitykselle. Erityisesti runsas ja toistuva alkoholinkäyttö raskaudenaikana lisää vakavien sikiövaurioiden riskiä, mutta on myös viitteitä siitä, että vähäinenkin alkoholinkäyttö voisi vahingoittaa sikiötä.

Tutkimusten valossa ei siis ole pystytty osoittamaan turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle, sillä alkoholin aiheuttamiin vaikutuksiin vaikuttavat muun muassa juodun alkoholin määrä, raskauden ajankohta, jolloin alkoholia on käytettyä, muiden päihteiden samanaikainen käyttö sekä äidin terveydentila ja raskaudenaikainen ravitsemus. Tämän vuoksi suosituksena on päihteettömyys raskausaikana, mielellään jo raskautta suunniteltaessa.

Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laaja kirjo

Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat yksilöllisiä ja vaikutusten kirjo on laaja. Tätä laajaa vaikutusten kirjoa kuvataan termillä FASD (englanniksi Fetal Alcohol Spectrum Disorders). FASD-kattokirjon alle mahtuvat myös muut termit, joista lääketieteellinen FAS-diagnoosi kuvaa vaurioiden vakavinta muotoa. FAS-diagnoosi edellyttää eri kriteerien täyttymistä, kuten poikkeavia kasvojenpiirteitä ja kasvuhäiriötä.

FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu ja alkoholialtistuksen vaikutukset voivat ilmetä myös neurologisina häiriöinä kuten ongelmina kognitiivisissa taidoissa kuten muistissa ja kielenkehityksessä, haasteina toiminnanohjauksessa tai esimerkiksi käyttäytymis- ja tarkkaavaisuushäiriöinä. Yleisin samanaikaisesti esiintyvä häiriö on ADHD.

Alkoholille raskausaikana altistuneet lapset altistuvat usein myös muille riskitekijöille syntymän jälkeen, kuten vanhempien päihdeongelmille, mielenterveysongelmille, perheen taloudellisille vaikeuksille tai hoidon laiminlyönnille, jotka osaltaan voivat lisätä riskiä lapsen kasvu- ja kehityshäiriöille.

Näkymätön ryhmä

Altistuminen alkoholille raskaudenaikana aiheuttaa eliniäisiä vaurioita lapsen kehitykselle, mutta vain murto-osa altistuneista tunnistetaan ja diagnosoidaan. Diagnosointiin liittyvät haasteet vaikeuttavat muun muassa esiintyvyysarvioiden tekemistä. Saatavilla olevat esiintymisarviot kuitenkin osoittavat, että FASD on yleisempää kuin esimerkiksi Downin syndrooma.

Tästä huolimatta tietämys FASD:sta on puutteellista eri sektoreilla kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, mikä osaltaan luo haasteita diagnosointiin sekä tuen ja palveluiden tarjoamiseen altistuneen lapsen optimaalisen kehityksen ja kasvun tukemiseksi. Varhaisella tuella voitaisiin myös vähentää riskiä myöhemmin nuoruudessa ilmeneville ongelmille, kuten mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöille, koulupudokkuudelle, itsenäistymisen haasteille tai rikollisuudelle. Kyseessä on siis näkymätön ryhmä, jonka pitäisi tulla näkyväksi.

Kansainvälinen FASD-päivä

Kansainvälinen FASD-päivä 9.9. tuo näkyväksi tämän näkymättömän potilasryhmän ja muistuttaa meitä siitä, ettei alkoholi kuulu osaksi raskautta. Aihe ei kosketa ainoastaan alkoholia ongelmallisesti käyttäviä, vaan meistä jokaista.

Työsarkaa aiheen parissa vielä riittää. Vuosikymmeniä sitten raskaana oleville naisille suositeltiin konjakkia ehkäisemään ennenaikaista synnytystä. Sittemmin tiede on onneksi tuonut tietoisuuteen alkoholin aiheuttamat sikiövauriot. Seuraava askel olisikin parantaa tietoisuutta yleisesti sekä kehittää tukea ja palveluita altistuneille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen, heidän potentiaalinsa maksimoimiseksi.