EHYT on ollut aktiivinen keskustelija alkoholipolitiikassa

Alkoholipolitiikka herättää mielipiteitä, tunteita ja välillä kiivaitakin keskusteluja, minkä myös EHYT on saanut vuosien varrella huomata. Alkuvuosina kuuma aihe oli alkoholimainonta, hieman myöhemmin alkoholilain kokonaisuudistus. Järjestölle ne olivat hyviä – ja myös haastavia – vaikuttamisen paikkoja.

Alkoholimainonta puhutti Suomessa 2010-luvun alkuvuosina. Kolmen järjestön fuusiosta syntyneelle EHYTille se oli ensimmäinen näkyvän vaikuttamistyön paikka.

– Fuusion hyviä puolia oli voimavarojen vahvistuminen juuri vaikuttamistyössä. EHYTistä tuli nopeasti tunnettu toimija varsinkin alkoholipolitiikassa, mutta myös tupakkapoliittisessa keskustelussa sekä pelaamisen ja huumepolitiikan puolella, sanoo EHYTin ensimmäinen toiminnanjohtaja (2012–2015) Sari Aalto-Matturi.

Vuonna 2012 tehdyn lakiesityksen tavoitteena oli rajoittaa alkoholimainontaa etenkin lasten ja nuorten suojelemiseksi. Rajoituksia kannattanut EHYT toi vastavoimaa juomateollisuudelle ja muille tahoille, jotka olivat mainonnan tiukennuksia vastaan. Asia oli esillä mediassa, ja tuoreen järjestön toiminnanjohtaja kutsuttiin usein mukaan esimerkiksi aamu-tv:n keskusteluihin. 

– Sari oli loistava keksimään, miten pääsemme tuomaan esiin kantaamme ja keskustelemaan tästä kokonaisuudesta. Aiheen esilläolo auttoi myös kokoamaan yhteen Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimintaa ja synnyttämään keskustelua järjestöjen kesken, kertoo Kristiina Soots (ent. Hannula). Hän työskenteli EHYTissä johtajana 2012–2015 ja toiminnanjohtajana 2015–2017.

Ei ankeuttajan roolille

Alkoholipolitiikassa rajoitusten ajamisesta saa helposti tiukan moraalinvartijan ja kukkahattutädin leiman. Tästä roolista EHYT pyrki alusta lähtien tietoisesti eroon, mikä ei aina ollut helppoa. 

– Rajoitusten vaatiminen on epäkiitollista varsinkin silloin, kun yhteiskunnassa on menossa liberaali aalto. Haimme hyvin pragmaattista profiilia: emme halunneet olla ankeuttajia vaan moderni ja kiihkoton järjestö, joka haluaa saada aikaan hyviä asioita suhteellisen vähän ihmisten elämään vaikuttavilla muutoksilla. Tästä keskustelimme paljon järjestön sisällä, Aalto-Matturi kertoo.

Sekä hänen että Kristiina Sootsin mielestä työvuodet EHYTissä olivat kiinnostavaa aikaa, jota leimasi hyvä draivi ja tekemisen meininki. Alkoholipolitiikkaan vaikuttamista pohdittiin siitä lähtökohdasta, mitä muutoksia on mahdollista saavuttaa. Jos ajettaisiin liian tiukkoja uudistuksia, joita suuri yleisö ei kannata, vastakkainasettelu kasvaisi ja järjestön vaikutusvalta heikkenisi.

– Tämä oli ajatuksena jo alkoholimainontaan vaikuttamisessa. Emme halunneet kokonaan kieltää mainontaa, vaan kyseenalaistaa sen tyylistä markkinointia, että jos juot tietyn merkkistä siideriä, lähdet lentoon, Soots kuvailee.

Emme halunneet kokonaan kieltää mainontaa, vaan kyseenalaistaa sen tyylistä markkinointia, että jos juot tietyn merkkistä siideriä, lähdet lentoon.

Kristiina Soots, johtaja 2012–2015 ja toiminnanjohtaja 2015–2017

Keskusteluissa outojakin kaikuja

Alkoholimainontaa rajoittava laki hyväksyttiin, ja se tuli voimaan väkevien alkoholijuomien osalta keväällä 2014 ja mietojen juomin osalta vuoden 2015 alusta. Samoihin aikoihin mediassa ja sosiaalisessa mediassa ryöpsähti vielä keskusteluja, jotka niin sanotusti ”lähtivät laukalle”. Yksi väite koski luuloa, jonka mukaan viranomaiset olisivat lakiuudistuksen seurauksena kieltäneet viski-sanan käytön. 

Keskusteluissa myös kohistiin Keravalla, Lahdentien varrella seisseestä jättimäisestä mainosoluttölkistä ja Sinebrychoffin hevosten nimistä, jotka mahdollisesti olisivat ristiriidassa lakimuutosten kanssa. 

”Kumpikin lienee hyvin vähämerkityksinen asia suurimmalle osalle suomalaisista. Sen lisäksi ne ovat vähintäänkin epäolennaisia asioita alkoholimainontaa koskevassa lakiuudistuksessa”, Sari Aalto-Matturi kommentoi kohuja EHYTin tiedotteessa lokakuussa 2014.

Sosiaalisesta mediasta, etenkin Twitteristä, tuli sittemmin yhä vilkkaampi keskustelufoorumi. Entistä värikkäämpää keskustelua siellä ja koko yhteiskunnassa herätti kiistelty alkoholilain kokonaisuudistus, jonka eduskunta hyväksyi lopulta joulukuussa 2017.

Kiivasta lobbausta lakiuudistuksesta

Yksi alkoholilain kokonaisuudistuksen seuraus oli, että vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nousi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

– Lobbaus asian ympärillä oli erittäin kiivasta, ja siihen on kaksi syytä. Alkoholi on asia, josta kaikilla on mielipiteitä, siitä puhutaan paljon ja se herättää tunteita. Toiseksi sen ympärillä pyörii valtava bisnes, ja bisneksestä seuraa aina lobbausta, toteaa EHYTin valtuuston puheenjohtajana vuodesta 2017 toiminut Pekka Puska.

Asia oli tärkeä paitsi panimoteollisuudelle myös kaupan keskusjärjestöille. Siinä, että elinkeinoelämän edustajat lähestyvät omalla asiallaan päättäjiä, ei Puskan mielestä sinänsä ole mitään pahaa. Mutta vastaavasti terveyspuolen ihmisten tulee muistuttaa päätöksentekijöitä kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista seikoista. 

Puska vaikutti tuolloin poliittisessa päätöksenteossa toimiessaan kansanedustajana vuosina 2017–2019.

– Kun eduskuntaan tuotiin esitys, joka kaiken tutkimustiedon mukaan lisäisi alkoholin kulutusta, ei sitä voinut hyväksyä vaan oli pakko reagoida. Ja keskustelu aiheesta meni aika vilkkaaksi. Vielä tänä päivänäkin minulle tulee somessa herjoja tästä asiasta.

Myös EHYTiä vastaan hyökättiin, mikä Puskan mielestä kertoi siitä, että järjestöllä on painoarvoa ja vaikutusvaltaa.

– EHYTillä oli tärkeä rooli taustainformaation antajana. Järjestöllä on paljon asiantuntemusta ja aktiivista kentän väkeä jäsenjärjestöissä, mikä kyllä huomattiin.

Alkoholi on asia, josta kaikilla on mielipiteitä, siitä puhutaan paljon ja se herättää tunteita. Toiseksi sen ympärillä pyörii valtava bisnes, ja bisneksestä seuraa aina lobbausta.

Pekka Puska, EHYTin valtuuston puheenjohtajana vuodesta 2017

Nelosolut ja limuviinat tulivat kauppoihin

Nelosoluiden ja niin kutsuttujen limuviinojen tulo ruokakauppojen hyllyille oli pettymys niin Pekka Puskalle kuin EHYTillekin. Hyvä puoli oli Puskan mielestä se, että asiasta käyty laaja keskustelu lisäsi ymmärrystä siitä, että alkoholihaittojen torjuminen on terveyskysymys, ei moraalikysymys.

– Perussanoma on se, että mitä enemmän maassa juodaan viinaa, sitä enemmän siitä koituu haittoja. Se on rautainen laki.

EHYTin viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen muistuttaa, että liberaaleinta linjaa ajaneet olivat pyrkineet huomattavasti suurempiin uudistuksiin, mitä tulee vähittäismyynnissä olevan alkoholin enimmäisvahvuuteen. 

– Kun puhutaan alle prosentin noususta, niin olihan se aikamoinen torjuntavoitto. Siltä se ei välttämättä heti tuntunut, koska olimme tehneet niin sinnikkäästi töitä toisenlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi, Tiittanen sanoo.

Vuoden 2017 aikana EHYT muun muassa toimitti kansanedustajille tietoa siitä, mitkä tahot hyötyisivät esitetyistä lakimuutoksista. Lisäksi järjestö teetti kyselyjä sekä herätteli julkista keskustelua alkoholin työllistävistä vaikutuksista #alkoholityöllistää-kampanjalla. Se herätti paljon huomiota ja nousi jopa sen hetken Suomen trendaavimmaksi Twitter-kampanjaksi.

Vaikuttamistyötä monella tasolla

Koska alkoholilaki oli pitkään kuuma aihe, EHYTin sisällä nousi huolta siitä, viekö se liiaksi huomiota muulta toiminnalta. Tiittasesta huoli oli ymmärrettävä, sillä alkoholilain kokonaisuudistus oli paljon esillä järjestön viestinnässä. Myös ilmapiiri asian ympärillä saattoi tuntua lannistavalta EHYTiin kohdistuneen arvostelun vuoksi.

– Emme me silti pelkästään vastustusta saaneet, vaan etenkin lasten etua ajavat järjestöt työskentelivät rinnallamme kampanjoissa ja ulostuloissa. Teimme paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, Tiittanen jatkaa.

Sittemmin järjestö on saanut kulkea tasaisempaa latua alkoholipoliittisessa vaikuttamistyössään. Tulevaisuudessa yksi järjestön ajamista tavoitteista on saada kaikkiin alkoholituotteisiin etiketti- ja pakkausmerkinnät, jotka kertovat tuotteen ainesosat ja energiapitoisuuden. Tätä hanketta EHYT edistää kansainvälisissä verkostoissa.

Pekka Puska muistuttaa, että alkoholipoliittinen vaikuttamistyö ei ole vain lakiasioihin vaikuttamista. Siihen kuuluu myös EHYTin kentällä, esimerkiksi nuorten parissa, tekemä työ, joka hänestä on huipputärkeää.

Alkoholihaitat heijastuvat niin moneen asiaan yhteiskunnassa, että monitasoiselle ehkäisevälle päihdetyölle on vahva tilaus jatkossakin.

– Työhyvinvointi, perheiden ongelmat, sote-puolen paine. Pitää nähdä, että tämä ei ole moraalinen kysymys, vaan kovaa konkretiaa. Ja siihen voidaan vaikuttaa, Puska toteaa.

Etenkin lasten etua ajavat järjestöt työskentelivät rinnallamme kampanjoissa ja ulostuloissa. Teimme paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa.

Päivi Tiittanen, viestintäpäällikkö