Suomalaiset uskovat alkoholin kotiinkuljetuksen lisäävän lastensuojelun työmäärää

Järjestöjen toteuttaman kyselyn mukaan suomalaiset eivät luota siihen, että alkoholijuomien kotiinkuljetuksessa pystytään valvomaan ikärajoja ja päihtyneille myynnin kieltoa riittävän tehokkaasti.

A-klinikkasäätiön, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Ensi- ja turvakotien liiton kyselyyn vastanneista yli 75 prosenttia ilmaisi epäluottamuksensa kotiinkuljetusta kohtaan, mikäli lakimuutos sallii sen esimerkiksi ruokalähettipalveluille.

Tämä asenne on pysynyt johdonmukaisena koko vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) helmikuussa 2024 julkaistussa selvityksessä 45 prosenttia vastaajista ei luottanut kotiinkuljetuksen valvontaan lainkaan ja vain 6 prosenttia koki sen luotettavaksi.

Lisäksi yli 70 prosenttia tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo, että kotiinkuljetuksen salliminen lisäisi lastensuojelun tarvetta entisestään.

”On harhaluulo, että alkoholinkäytön haitat rajoittuvat vain perheisiin, joissa alkoholia käytetään runsaasti. Eniten ongelmia ilmenee tavallisissa työssäkäyvissä perheissä, joissa ongelmia ei välttämättä heti huomata ulkopuolelta”, kertoo A-klinikkasäätön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.

Lastensuojelun resurssit ovat jo nyt äärirajoilla

Suomessa lastensuojeluilmoituksia tehtiin viime vuonna 110 269 lapsesta – määrä kasvoi 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka kymmenes lapsi tarvitsee lastensuojelun apua.

”Lastensuojelun resurssit ovat jo nyt huolestuttavan riittämättömät, eikä niiden kuormitusta voida kasvattaa entisestään alkoholin lisääntyvän saatavuuden myötä”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen.

Alkoholin saatavuutta lisätään – ehkäisevä työ jää sivuun

Päihde- ja lastensuojelujärjestöt ovat huolissaan siitä, että hallituksen alkoholilain uudistus keskittyy pelkästään alkoholin saatavuuden lisäämiseen, jättäen huomiotta alkoholihaittojen ehkäisyn. Päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuus nostettiin jo 8 prosenttiin, ja nyt esillä on kotiinkuljetuksen salliminen.

”Alkoholin saatavuuden helpottaminen lisää sen käyttöä yhteiskunnassa ja kasvattaa perheille koituvia haittoja. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan tehokkaimmat tavat ehkäistä alkoholihaittoja ovat saatavuuden, hinnan ja markkinoinnin rajoittaminen”, EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen painottaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” esittää sosiaali- ja terveyspoliittiseksi tavoitteeksi painopisteen siirtoa korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä.

Hallitus toimii kuitenkin päinvastoin leikkaamalla kolmen valtakunnallisesti kattavan päihdejärjestön – Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n, A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton sekä lastensuojelun kansalaisjärjestön Ensi- ja turvakotien liiton rahoitusta. Tämä uhkaa kaventaa merkittävästi lasten ja nuorten päihdehaittojen ennaltaehkäisyä sekä tukea päihde- ja peliongelmista kärsiville perheille.

Näkymättömät lapset – kampanja lasten oikeuksien puolesta

Järjestöjen Näkymättömät lapset -kampanja nostaa esiin alkoholipolitiikan vaikutukset lapsiin. Suomessa arviolta 89 000 lasta kärsii vanhempiensa päihdeongelmista, ja alkoholinkäyttö aiheuttaa monissa lapsiperheissä ongelmia, joihin apua haetaan usein järjestöjen tarjoamien palvelujen kautta.

Kampanja vaatii, että lasten oikeudet huomioidaan alkoholilain uudistuksessa. Järjestöt keräävät parhaillaan nimiä vetoomukseen, joka painottaa lapsen oikeuksien suojelemista suomalaisessa alkoholipolitiikassa.

Tätä kysyimme: Kysyimme tuhannelta suomalaiselta elokuussa 2024; kannattavatko vastaajat alkoholin kotiinkuljetuksen sallimista, vaikka se lisäisi lapsille koituvia haittoja sekä luotavatko, he siihen, että ikärajoja ja päihtyneille myynnin kieltoa voidaan tehokkaasti valvoa ja lisääkö alkoholin kotiinkuljetus lastensuojelun työtä? Vastaajissa oli pelkästään aikuisia, miehiä ja naisia yhtä paljon. 18-24 vuotiaita oli 10 prosenttia. Muiden ikäluokkien edustus jakautui tasaisesti hieman yli 15 ja hieman alle 17 prosentin välille. Vastaajia oli Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikista maakunnista. Uusimaalaisten osuus oli kolmannes. Kyselyn toteutti Bilendi-yhtiö verkkopaneelikyselynä, jossa vastaajat osallistuvat kyselyyn verkkosivun välityksellä.