Ota puheeksi – ehkäise rahapeliongelmat
Suurimmalle osalle pelaajista rahapelit ovat hauskaa ajanvietettä, mutta joillekin pelaamisesta voi koitua vaikeita ongelmia. Pelaamisen puheeksiottoon on kehitetty Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -malli, jonka avulla voidaan tunnistaa riskipelaaminen ja ehkäistä rahapeliongelmien syntyminen.
Rahapelaaminen ei näy päälle päin, eikä sitä voi ihmisen ulkoisesta olemuksesta tunnistaa. Rahapeliongelma voi olla niin suuri häpeä, että sitä pyritään piilottelemaan viimeiseen asti, kertoo EHYTin projektiasiantuntija Eija Pietilä.
Aina pelaaja itsekään ei ole havahtunut siihen, että rahapelaaminen on pikkurillin lisäksi viemässä koko käden.
– Riskitasoksi kutsutaan sellaista pelaamista, joka saattaa haitata pelaajan ihmissuhteita, taloutta tai terveyttä. Ongelmapelaajilla haitat jo häiritsevät normaalia elämää, voi olla velkaa, pikavippejä ja vaikeuksia ihmissuhteissa.
Rahapelihaitat syntyvät hitaasti pelaamisen jatkuessa; mitä useammin pelaa, sitä todennäköisemmin aiheutuu haittoja. Pelien haitallisuuteen vaikuttavat myös pelien nopeus, panoksen suuruus sekä ajan- ja rahankäyttö.
– Kaikista riskipelaajista ei tule ongelmapelaajia, mutta kaikki ongelmapelaajat ovat pelanneet riskitasolla, Pietilä toteaa.
Havahtuminen omaan pelaamiseen
Puheeksiotto on keino herättää ihminen tarkastelemaan omaa tilannettaan: voisiko pelaamisessani olla miettimisen paikka. Apuvälineeksi on kehitetty Kahden kysymyksen malli, jonka tarkoituksena on tunnistaa riskipelaaminen ennen kuin se ehtii muuttua ongelmapelaamiseksi.
Mitä rahapelejä olet pelannut viimeisen vuoden aikana? Kuinka usein pelaat?
– Tämä kysymyspatteristo on niin kevyt, että sen voi ottaa esille missä tilanteessa tahansa. Esimerkiksi asiakkuuden alussa samalla, kun kysytään alkoholin käytöstä, syömisestä ja nukkumisesta – tai jos muuten tulee puhetta rahasta.
Asiakkaan vastattua kysymyksiin vertaillaan niitä muiden suomalaisten pelaamiseen. Jos henkilö vastaa pelaavansa yli kuutta peliä, kertovat tilastot, että vain kahdeksan prosenttia suomalaisista tekee niin. Jos hän kertoo pelaavansa päivittäin tai lähes päivittäin, koskee sama viittä prosenttia suomalaisista.
– Kun vastauksia tarkastellaan arvottamatta ja neutraalisti, luodaan vastaajalle kognitiivinen dissonanssi, jotta hän alkaisi itse miettiä, onko oma pelaaminen enää ongelmattomalla tasolla, sanoo Pietilä.
Kognitiivisella dissonanssilla tarkoitetaan tunnetta, joka nousee ajatusten ja toiminnan ristiriidasta. Ihminen on esimerkiksi saattanut luulla pelaavansa kohtuudella, mutta kahden kysymyksen jälkeen tajuaakin pelaavansa riskirajalla. Jotta ristiriita pienenisi tai poistuisi, täytyy pelikäyttäytymisen muuttua.
Jos vastaajalla on jo riskiä tai ongelmaa, hän ei välttämättä halua puhua asiasta tai hän ei kerro pelaamisestaan totuudenmukaisesti.
– Se ei haittaa. Kognitiivinen dissonanssi syntyy silti, Pietilä toteaa.
Rahapelaaminen tutuksi
EHYTin Arpa-projektin jatkohankkeen aikana (2018-2019) koulutettiin viidentoista eri päiväkeskuksen henkilökuntaa rahapelaamisesta ja puheeksiotosta eri puolella Suomea. Myös muita ammattilaisia on koulutettu. Viime vuonna koulutusta annettiin päiväkeskuksia pyörittäville keskusjärjestöille, jotka jatkokouluttavat omia jäsenjärjestöjään rahapelaamisen puheeksiottoon ja riskipelaamisen tunnistamiseen.
– Palaute on ollut positiivista. Moni työntekijä on kertonut, ettei aiemmin tiennyt juuri mitään rahapelaamisesta tai jos oli tiennyt, ei uskaltanut ottaa sitä puheeksi, koska ei osannut käsitellä asiaa.
Koulutuksessa on ohjeistettu, mitä tehdä sen jälkeen, kun tunnistaa riski- tai ongelmapelaajan. Esimerkiksi valtakunnalliseen Peluuri-palveluun voivat ottaa yhteyttä ammattilaiset, pelaajat ja pelaajien läheiset. Myös monilla paikkakunnilla on järjestetty paikallista palvelua peliongelmaisille.
Kun Kahden kysymyksen mallia kokeiltiin päiväkeskuksissa noin vuoden ajan, tunnistettiin 53 riskipelaajaa ja 50 ongelmapelaajaa.
Ota puheeksi ja kysy
Jos riskipelaaminen tunnistettaisiin ajoissa, pienenisi rahapeliongelmia kokevien joukko.
– Tärkeintä on ottaa pelaaminen puheeksi. Käytössä on nyt Kahden kysymyksen malli, helppo ja toimiva työväline. Ennaltaehkäisy olisi tärkeää saada juurtumaan ammattilaisten arkeen, Eija Pietilä toteaa.
Teksti: Minna Saano Kuvat:Jari Härkönen ja Shutterstock
Riskiryhmät, joille pelaamisesta voi tulla ongelma:
• Mielenterveysongelmaiset
• Päihteiden käyttäjät
• Trauman tai elämän
vaikean tilanteen kokeneet
• Lähisuhdeväkivallan uhrit ja tekijät
• Kehitysvammaiset
• Henkilöt, joilla on: talousvaikeuksia tai heikko fyysinen terveys
Eniten haittoja aiheuttavat nopeatempoiset ja usein pelattavissa olevat rahapelit, kuten:
• Raha-automaatit
• Urheiluvedonlyönti
• Kasinopelit
• Nettiarvat
• Nettipokeri
• Nettikasinopelit
