Nettimummolassa rupatellaan poikkeusaikoinakin ihan tavallisista asioista
Poikkeuksellinen kevät on näkynyt Muruset-nettimummolassa lisääntyneinä yhteydenottoina. Keskustelunaiheet ovat pysyneet kuitenkin pitkälti samoina: peruskouluikäiset lapset ja nuoret haluavat kertoa kuulumisensa ja jutella esimerkiksi kodista, kavereista ja harrastuksista.
Muruset ovat vapaaehtoisia netti-isovanhempia, jotka ovat saaneet koulutusta lasten ja nuorten kohtaamiseen verkossa. Toiminnassa on mukana 60 vuotta täyttäneitä vapaaehtoisia ympäri Suomen.
Vaikka vallitseva tilanne on tuonut muutoksia tullessaan, on nettimummolan toiminta jatkunut tavanomaiseen tapaan.
”Toiminnan vahvuus on siinä, että vapaaehtoiset työskentelevät kotoaan käsin. He ovat myös tottuneet olemaan yhteydessä etänä”, kertoo Muruset-toimintaa koordinoiva Iia Haavanoksa EHYTistä.
”Vaikka työtä tehdään itsenäisesti, ei se ole yksinäistä. Meillä on hyvät yhteydenpitokanavat ja tiivis porukka, ja tukea saa aina kun sitä tarvitsee.”
Vapaaehtoiset ovat kuin yhtä perhettä senkin vuoksi, että he kaikki käyttävät toiminnassa yhteistä Muruset-sukunimeä.
”Parasta maailmassa ovat lapset”
Eija Murunen, 65, on ollut Muruset-vapaaehtoinen jo pian kolme vuotta. Nettimummolassa hän päivystää tunnin viikossa kotoaan Oulusta käsin.
”Minua on aina kiinnostanut vapaaehtoistyö, se on suorastaan elämäntapani. Muruset-toiminta on luotettavan järjestön alla tapahtuvaa, ja sillä on minulle merkitystä”, Eija toteaa.
Uudellamaalla asuva Tuula Murunen, 69, on ollut mukana Murusissa viime syksystä alkaen. Mukaan innosti erityisesti mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyväksi.
”Olen ollut aina sitä mieltä, että parasta maailmassa ovat lapset, ja jostain syystä universumi on siunannut minua taidolla tulla erityisen hyvin toimeen lasten kanssa”; Tuula toteaa hymyillen.
Murusiin haetaan jatkuvasti lisää vapaaehtoisia. Riittää, että on 60 vuotta täyttänyt, hallitsee tietokoneen peruskäytön ja on kiinnostunut lasten ja nuorten asioista ja elämästä. Erityisesti tarve on nettivaareille.
”Olen saanut paljon uutta tietoa monista asioista. Yksikään päivä Murusissa ei ole samanlainen, ja mukana saa olla oman aikataulun salliessa. Toiminnan kautta on myös mahdollista kehittyä tietotekniikan käytössä”, Eija listaa.
Myös Tuula iloitsee, että haki EHYTin vapaaehtoiseksi ja nettimummoksi.
”Murusissa on ollut ihanaa se, että yhteiskunnallinen tarpeellisuuden tunne säilyy. EHYTin väen ja chattaajien kanssa olen kokenut olevani ihan minä itse. En jonkun ikäinen, näköinen, johonkin muottiin laitettu stereotypia, vaan monikerroksinen minä, sisälläni kaikki eletyt vuodet. Se on hauskaa!”
