Järjestöt kuntien kumppanina: Yhteistyön tulee olla konkreettista ja tavoitteellista

Päihdepalveluiden saatavuudessa on suurta alueellista vaihtelua. Ratkaisujen löytämisen edellytyksenä on vahva ja tavoitteellinen yhteistyö kuntien, päättäjien, järjestöjen sekä palveluiden käyttäjien kesken.

Alueellinen eriarvoisuus päihdepalvelujen saatavuudessa on silmäänpistävää. On kuntia, joissa asiakas saa tarvitsemiaan palveluita suhteellisen hyvin. Valitettavasti osa kunnista menee päihdepalvelujen osalta sieltä, missä aita on matalin.

Olemme huolestuneena seuranneet muun muassa tilastoja, jotka kertovat huumekuolemien ja ongelmakäytön määrän kasvusta. Hoitoon pääsy ja hoidon tarpeen arvioinnit voivat kestää pahimmillaan kuukausia ja palveluiden piirissä on vain murto-osa niistä ihmisistä, jotka hyötyisivät palveluista. Palveluiden saatavuudessa on suurta alueellista vaihtelua.

Kaikkiin kuntiin tarvitaan hyvin resursoidut päihdepalvelut, joissa pystytään tarjoamaan yksilöllisiä palveluja kaikille niitä tarvitseville. Hoitoon pääsyä tulisi nopeuttaa ja sen tulisi olla oikea-aikaista.

Palvelujärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa sen sijaan, että rakennetaan palveluita palvelujen päälle. Vaikeassa asemassa olevien ihmisten on jo nyt vaikea suunnistaa palveluiden monimutkaisissa järjestelmissä.

Palveluketjujen sekä hoito- ja toipumispolkujen saumattomuus on keskeistä. Jos päihdehuollon asiakas lähetetään kotiin esimerkiksi laitoskatkaisuhoidoista ilman, että hän on kiinnittynyt toipumisessa auttavan päihdetoimijan jatkotukeen, hän jää sairautensa kanssa yksin. Esimerkiksi A-killat ovat itsenäisiä, vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä, jotka tarjoavat vertaistukea päihdeongelmaisille. Saumaton hoito- ja toipumispolku on mahdollinen, kun asiakas ohjataan A-kiltatoimintaan ja hänet saadaan kotoa käsin kiinnittymään päihteettömyyttä pitkäjänteisesti tukevaan yhteisöön. Ihminen ei jää yksin sairautensa kanssa, ja vertaistuen pariin voivat tulla myös läheiset.

Vaikeassa asemassa olevien ihmisten on jo nyt vaikea suunnistaa palveluiden monimutkaisissa järjestelmissä.

Tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuut muuttuvat. Kuntien vastuulle jää muun muassa ehkäisevä päihdetyö, ja siihen kannattaa kunnan oman toiminnan lisäksi satsata yhteistyössä järjestöjen kanssa. Jos kunta tarjoaa päihdetyötä vapaaehtoispohjalta tekevälle yhdistykselle vaikkapa maksuttoman kokoontumistilan, se kyllä saa panokselleen vastinetta.

Lisäksi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen rahoituksen, eli kuntien järjestöavustusten, jatkuvuus kannattaa turvata. Päivittäin mielenterveys- ja päihdeongelmat aiheuttavan niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta kestämättömiä inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Järjestöt toteuttavat lukuisia palveluja ja toimivat ihmisille siltoina kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien tulee ja kannattaa tehdä järjestöjen kanssa yhteistyötä, jotta palveluketjut ja saumattomat hoitoketjut voidaan taata kaikille.

Tukikohta ry:n laaja yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa on hyvä esimerkki järjestösektorin työn laajuudesta. Yhteistyötä tulisi kuitenkin kehittää ja tehdä entistä laajemmin. Nyt jos koskaan tarvitaan järjestöjen palveluita. Järjestöjen toimintaa ei tule nähdä kulueränä, vaan sosiaali- ja terveyspalveluiden välttämättömänä täydentäjänä. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön tulisi olla konkreettista ja tavoitteellista.

Tilanteen ratkaisuksi tarvitsemme kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa ehkäisevää päihdetyötä, haittoja vähentävää työtä ja kuntouttavaa päihdetyötä ei nähdä toisilleen vastakkaisina, vaan yhtenä laajana kokonaisuutena, johon sisältyy erilaisia, toisiaan täydentäviä työmuotoja. Tarvitsemme monipuolisia, erilaisiin tuen ja tiedon tarpeisiin vastaavia palveluita: niin ehkäisevää työtä, matalan kynnyksen palveluita kuin pitkäkestoista päihdekuntoutustakin. Ratkaisujen löytämisen edellytyksenä on vahva ja tavoitteellinen yhteistyö kuntien, päättäjien, järjestöjen sekä palveluiden käyttäjien kesken.

Järjestöt toteuttavat lukuisia palveluja ja toimivat ihmisille siltoina kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin.