Vertaistuki ja keskustelu kannattelevat vanhemmuutta
EHYT on jo pitkään tuonut esiin, että vanhemmuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä lasten ja nuorten kasvun tukemisessa sekä ehkäisevässä päihdetyössä. Siksi vanhemmuuden tukea on perustyön lisäksi pyritty lisäämään myös erillisillä hankkeilla.
Vanhemmuudesta ei ehkä koskaan ole puhuttu niin paljon kuin nykyään. Media ja netti pursuavat kasvatuspuhetta, mutta niistä voi olla vaikea selvittää, mikä vanhemmuudessa on tärkeintä tai riittävää. Lisäksi lapsen eri kehitysvaiheet haastavat vanhemmuutta eri tavoin. Miten selvitä tästä myllystä?
Vanhempien keskeisestä roolista erityisesti kotien päihdekasvatuksen toteuttajina on puhuttu EHYTissä kauan. Nuoret-osaston kouluttajat kiertävät koulujen vanhempainilloissa ja tukevat kodeissa tehtävää päihdekasvatusta ja sitä kautta lapsia ja nuoria. Esimerkiksi Hadiya-hanke tarjoaa päihdekasvatusta arabian- ja somalinkielisille vanhemmille ja Kaupunki kuuluu kaikille -hanke tukee kotien turvataitokasvatusta.
”Kodeissa tapahtuvien päihdekeskustelujen ohella vanhempien rooli on kuitenkin vielä laajempi. Vanhemmat rakentavat lastensa arvopohjaa ja elämäntaitoja – ja tämä työ on ratkaisevaa lasten ja nuorten tulevan terveyskäyttäytymisen kannalta”, kertoo Lämmin vanhemmuus -hankkeen hanketyöntekijä Satu Mustonen EHYTistä.
Kannustavan ja läsnä olevan vanhemmuuden teemoja nostettiin esiin pari vuotta sitten toteutetussa Kuuntele ensin -viestintäkampanjassa, jolla EHYT yhteistyökumppaneineen pyrki herättelemään tietoisuutta ja tarjoamaan arkista tukea vanhemmuuteen.
Vuoden ajan nostettiin joka kuukausi esiin some-viestien ja videoiden kautta yksi keskeinen vanhemmuuden taito. Niitä ovat esimerkiksi pysähtyminen kuuntelemaan lasta, rajojen asettaminen ja yhdessä tekeminen.
Kampanja sai jatkoa Supervoimat-kampanjasta, joka nosti huomion keskipisteeseen ne lasten taidot, joiden kehittymistä vanhemmat ja kasvattajat voivat tukea. Kampanjaviesteissä avattiin esimerkiksi itseluottamusta, empatiaa, rehellisyyttä ja muita taitoja, joita on mahdollista harjoittaa ja joiden tiedetään suojelevan lasta myöhemmältä päihteidenkäytöltä ja muulta riskikäyttäytymiseltä.
Miksi vanhemmuus?
Vanhemman ja lapsen välinen suhde on ainutlaatuinen ja merkityksellinen. Perheessä lapsi oppii normeja, arvoja ja asenteita. Hän opettelee toimimaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä ilmaisemaan ja hillitsemään turhautumisen tunteita.
”Tutkimuksesta tiedetään paljon siitä, mitkä lämpimän vanhemmuuden käytännöt parhaiten suojelevat lasta tulevalta riskikäyttäytymiseltä ja miten tällaista vanhemmuutta voidaan tukea”, sanoo Perustana perhe -hankkeen projektipäällikkö Hanna Heikkilä EHYTistä.
Vahvistamalla vanhemmuutta voidaan edistää myös jaksamista arjessa. Tuki voi olla erityisen ratkaisevaa, jos vanhemmilla on paljon kuormitusta elämässään – esimerkiksi jos jollain perheen jäsenellä on ollut haasteita päihteidenkäytön tai mielenterveyden kanssa. Vanhemmuuden tukemisen tärkeyttä painotetaan myös useilla hyvinvointialueilla.
Kansallisella tasolla ehkäisevän päihdetyön toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma nostaa perheiden tuen kehittämisen tärkeäksi teemaksi. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee vanhemmuuden tukea päihdehaittojen ehkäisyyn.
Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että vanhempien ja perheiden ryhmämuotoisella tuella voidaan muuttaa perheiden arjen käytäntöjä – esimerkiksi vähentää konflikteja ja lasten haastavaksi koettua käytöstä sekä parantaa kommunikaatiota, jaksamista ja pärjäämistä. Pidemmän ajan kuluessa tuen on todettu ehkäisevän myös päihteiden käyttöä, mielenterveyden haasteita ja esimerkiksi väkivaltaista käytöstä.
WHO ja YK suosittelevatkin perheryhmiä niin ehkäisevän päihde- kuin myös väkivalta- ja mielenterveystyön osaksi.
”Suomessa ryhmämuotoista perhetukea on saatavilla perheille, joiden lapsilla on jo diagnosoitu ongelmia. Testattuja malleja ei ole ehkäisevän työn kentällä vielä saatavilla”, Heikkilä sanoo.
Ryhmämalli käyttöön
EHYTin koordinoima Lämmin vanhemmuus -hanke on nyt loppusuoralla Pohjois-Savossa. Hankkeen aikana vanhemmille ja perheille on järjestetty tapahtumia, koulutusta sekä yhteistä tekemistä yhteistyössä kuntien ja paikallisten järjestöjen kanssa.
Tänä vuonna EHYTissä alkoi samaa teemaa syventävä Perustana Perhe-hanke. Siinä pyritään testaamaan ja tuomaan paikallisten toimijoiden käyttöön neljästä ryhmätapaamisesta koostuva malli.
”Käytännössä Perustana Perhe -ryhmissä alakouluikäiset lapset harjoittelevat leikkien ja tekemisen kautta esimerkiksi empatiaa, stressin käsittelyä ja sosiaalisen paineen vastustamista. Samalla vanhemmat saavat omassa ryhmässään vinkkejä ja harjoitusta esimerkiksi rajojen asettamiseen ja kannustamiseen”, Heikkilä sanoo.
Lopuksi keskustellaan ja työskennellään yhdessä. Ennen kaikkea perheille tarjotaan mukavaa yhteistä tekemistä ja aikaa. Tarkoitus on, että jatkossa mallia ja sen materiaaleja voisivat hyödyntää hyvinkin monenlaiset perheitä kohtaavat toimijat, myös vapaaehtoiset.
”Ryhmämuotoisista malleista on paljon näyttöä. Tiedetään että varsinkin kuormittavissa elämäntilanteissa hyvin kevytkin tuki voi auttaa”, Heikkilä kertoo.
Tukea eri tahoilta
On kuitenkin tärkeä huomata, että vanhemmuudella ei voida vaikuttaa ihan kaikkeen. Se, miten lapsi pärjää, riippuu hyvin paljon myös lapsen synnynnäisestä temperamentista sekä siitä lähiyhteisöstä ja yhteiskunnasta, jossa lapsi ja perhe elävät.
”Vanhemmuutta tukemalla voimme kuitenkin laskea sitä riskiä, että päihteistä ja niiden käytön aiheuttamista haitoista tulee yksi lapsen elämää myöhemmin määrittelevä tekijä,” Heikkilä toteaa.
Hyvin monenlaiset toimijat voivat omalla panoksellaan tukea vanhempia tärkeässä kasvatustehtävässään.
”Tässä EHYT tahtoo olla mukana: tarjoamalla materiaaleja, koulutuksia ja toimintaa niin suoraan vanhemmille kuin heitä kohtaaville järjestöaktiiveille ja ammattilaisillekin”, Mustonen sanoo.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Kompassi-lehdessä 3/2024.
