Selvitys: Arabiankieliset vanhemmat kaipaavat tukea ja apua päihde- ja pelihaittojen käsittelyyn

EHYT ry:n Hadiya-hankkeen teettämässä selvityksessä kävi ilmi, että arabitaustaiset muslimiperheet kaipaavat enemmän tukea ja apua päihde- ja pelihaittojen ja -ongelmien käsittelyyn. Selvityksessä haastateltiin kymmentä arabian kielistä vanhempaa, jotka ovat lähtöisin Irakista, Marokosta ja Jordaniasta.

”Islamin uskonnossa päihteiden käyttö ja rahapelaaminen ovat kiellettyjä asioita (haram). Suomeen saapuvat muslimit usein pöyristyvät siitä miten omassa kulttuurissa jyrkästi kielletty toiminta on Suomessa arkipäiväistä elämänmenoa. Useat haastateltavat kuvasivat, miten Suomeen saapuva arabi ”menee shokkiin” huomatessaan, miten omassa kulttuurissa jyrkästi kielletty toiminta on Suomessa normaalia” kuvaa Hadiya-hankkeen projektipäällikkö Leena Sipinen.

Kaikki haastateltavat suhtautuivat päihteisiin hyvin kielteisesti. Haastateltavat olivat muslimeja, ja he kertoivat, eivät olleet koskaan itse juoneet alkoholia tai käyttäneet nikotiinituotteita tai huumeita.

”Moni vanhempi koki, että on vaikea kasvattaa lasta toisen kulttuurin ehdoilla. Arabikulttuurissa lapsille ja nuorille asetetaan selvät rajat ja heiltä edellytetään tottelevaisuutta. Suomessa sen sijaan korostetaan lasten oikeuksia. Monet arabivanhemmat kokevat, että suomalaisilla lapsilla on liikaa vapautta ja valtaa ja tämä näkyy päihdekokeiluina”, kuvaa tilannetta koulutussuunnittelija Malika Diouani.

Haastatteluissa selvisi, että vanhempien rooli nuorten päihde- ja rahapelikasvatuksessa koettiin kaikkein tärkeimpänä. Samaan aikaan moni vanhempi koki, että arabivanhemmilla itsellään ei ole riittävästi tietoa päihteiden eikä etenkään rahapelaamisen haitoista. Koettiin, että rahapelihaitoista puhutaan ylipäätään vähemmän ja rahapelihaittoja oli vaikeampi tunnistaa, koska ne eivät ole näkyviä.

Haastateltavat kertoivat, että osa vanhemmista kieltää nuoriltaan lähes kaiken pystymättä kuitenkaan keskustelemaan asiasta tai perustelemaan omaa kantansa.

”Osalla arabivanhemmista on varsin alhainen koulutustaso, mikä saattaa johtaa siihen, että nuorten kanssa ei käydä syvällisiä keskusteluita ”isoista aiheista”. Myös monilapsisissa perheissä, jossa äidillä on isoin kasvatusvastuu, ei aina vain ole riittävästi aikaa perehtyä asioihin ja käydä niistä keskustelua”, jatkaa Diouani.

Vanhemmat kaipaavat tietoa päihde- ja pelihaitoista arabian kielellä

Suomen hyvänä puolena useat haastateltavat mainitsivat sen, että suomalainen yhteiskunta tarjoaa apua ja hoitoa, mikäli nuori ajautuu esimerkiksi päihteiden pariin. Useat kuitenkin totesivat, että arabiperheillä voi olla korkea kynnys hakea apua esimerkiksi päihdeongelmaiselle nuorelle.

”Perheet saattavat pelätä lapsen huostaanottoa, koska ei ymmärretä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Avun hakemista jarruttaa myös pelko siitä, että juorut lasten ja nuorten tilanteesta lähtevät leviämään. Ylipäätään arabian- ja somalinkielisessä kulttuurissa ei mielellään pyydetä apua oman perheen asioihin ulkopuolisilta”, kertoo Diouani.

”On ongelmallista, jos arabian- ja somalinkieliset vanhemmat kokevat jäävänsä yksin oman tai nuoren päihteiden käytön tai peliongelmien kanssa. Vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa päihteiden ja rahapelien vaaroista. Tiedon pitäisi olla saatavilla arabian kielellä, koska vain pieni osa suomen kieltä sujuvasti. Erilaisten työkalujen avulla perheet voisivat neuvoa ja opastaa lapsiaan. Nuoret haastavat ja kyseenalaistavat sääntöjä ja siksi on tärkeää, että vanhempi osaa perustella miksi ei kannata kokeilla päihteitä ja rahapelejä, pelkkä kieltämien ei riitä”, sanoo Sipinen.

”Moni haastateltava koki urheiluharrastuksen päihde- ja pelihaitoilta suojaavana tekijänä. Valmentajien ja ohjaajien roolia, niin esikuvina kuin valvovina silminä, pidettiin nuorten elämässä tärkeinä”, jatkaa Sipinen.

Taloustutkimus yhdessä laadullisiin tutkimuksiin erikoistuneen tytäryhtiö Inspirans Oy:n kanssa teki kesällä 2021 10 kvalitatiivista syvähaastattelua arabiankielisille vanhemmille. Haastatteluissa selvitettiin arabiankielisten perheiden suhtautumista päihteisiin ja rahapelaamiseen. Haastattelun pituus oli 60-90 minuuttia per haastattelu. Vastaajat olivat iältään 26–60-vuotiaita ja heillä kaikilla oli oma lapsi tai omia lapsia. Haastatteluun vastasi kuusi naista ja neljä miestä.

Lisätietoja:

Leena Sipinen, projektipäällikkö, Hadiya-hanke/EHYT ry, puh. 040 557 5057, leena.sipinen(a)ehyt.fi

Malika Diouani, koulutussuunnittelija, Hadiya-hanke/EHYT ry, puh. 050 466 5268, malika.diouani(a)ehyt.fi (myös arabian kieliset haastattelut)

Malin Karlsson, Insight Specialist, Inspirans Oy, puh. 050 331 4180, malin.karlsson(a)inspirans.fi