Lapsilla on ääni, vaikkei äänioikeutta – miksi se ei kuulu päihdepolitiikassa? 

Päihteet vaikuttavat monen elämän alkuun. Suomessa elää yli 89 000 lasta perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Heidän tarinansa jää usein kuulematta, sillä he vetäytyvät kotona näkymättömiin vanhempien juomisen tieltä. Myöskään yhteiskunnassa heidän äänensä ei kuulu, vaikka he kantavat merkittävän osan alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista. Lapset eivät voi äänestää, joten järjestöjen tehtävä on nostaa heidän asiansa esiin. 

Kuluneen hallituskauden aikana on viety läpi lakiuudistus väkevimmistä alkoholijuomista arkiympäristöissä, kuten ruokakaupoissa ja kioskeissa, sekä annettu lakiesitys alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisesta. Lakiesitykset on laadittu kapean elinkeinon ja hyväosaisten aikuisten intresseistä käsin, mutta lasten ääni on jäänyt kaikumaan tyhjyyteen. 

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n, A-klinikkasäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton Näkymättömät lapset -kampanja on pyrkinyt herättämään kysymyksen lapsen oikeudesta turvalliseen kasvuympäristöön osana alkoholipolitiikkaa. Tuoreessa kyselytutkimuksessa suomalaisista 78 prosenttia näkee järjestöillä tärkeän roolin nostaa esiin niiden ääniä, jotka muuten jäävät yhteiskunnassa kuulematta.  

Päihteiden käyttöä ajatellaan usein yksilönvapauden kysymyksenä, vaikka sen seuraukset ulottuvat yksilön lisäksi läheisiin ja koko yhteiskuntaan. Useimmiten suurimpia kärsijöitä ovat lapset, jotka eivät voi äänestää, mutta joutuvat elämään päätösten seurausten kanssa. 

Julkisella vallalla velvollisuus edistää väestön terveyttä 

Päihteiden aiheuttamat haitat yhteiskunnalle ja yksilöille ovat kiistattomia. Jos ongelmia ei olisi, niitä ei tarvitsisi ehkäistä tai hoitaa. Perustuslain 19. pykälän 3 momentin mukaan julkisella vallalla on velvollisuus edistää väestön terveyttä sekä turvata lasten hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tämän tehtävän toteuttaminen edellyttää, että päätöksenteossa huomioidaan päihdehaittojen todelliset vaikutukset. 

Kansainvälinen tutkimus osoittaa selvästi, että päihdehaittoja voidaan vähentää tehokkaimmin lainsäädännöllä ja rakenteellisilla toimilla. Alkoholipolitiikassa tieteellinen konsensus on selkeä: haittoja vähennetään kustannustehokkaimmin vaikuttamalla alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. 

Ehkäisevä päihdetyö yhteiskunnallisena tehtävänä 

Ehkäisevä päihdetyö on viestintää ja yhteistyötä, jota tehdään yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kanssa. Yksi kansalaisjärjestöjen keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä on kanavoida erityisryhmien, kuten päihdehaitoista kärsivien lasten, näkökulmia julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tärkeää on, että kansanterveyden näkökulma ja ajankohtainen tutkimustieto kuuluvat päätöksenteossa.  

EHYT on lähettänyt ministereille, kansanedustajille ja poliittisille avustajille ajankohtaista tietoa siitä, miten pyrkimykset muokata myyntijärjestelmää vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden asemaan. Esimerkiksi alkoholin kuljettaminen kotiin uhkaa siirtää kulutusta lasten kasvuympäristöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman väestökyselyn mukaan suomalaisista 75 prosenttia ei luota lainkaan (45 %) tai luottaa vain vähän (30 %) siihen, että ikärajoja ja päihtyneille myynnin kieltoa voidaan tehokkaasti valvoa alkoholijuomien kotiinkuljetuksessa.  

Valtaosalle suomalaisista (77 %) yleisin alkoholin käyttöympäristö on koti. Myyntipisteiden määrän lisääminen ja väkevämmän alkoholin näkyminen entistä enemmän arkiympäristöissä altistavat lapsia ja nuoria alkoholin haitoille ja markkinoinnille.   

Päättäjillä on vastuu 

Päättäjillä on oikeus ja velvollisuus tietää nämä näkökulmat, jotta he voivat tehdä vastuullisia päätöksiä. Olemme myös ilmoittaneet toiminnastamme avoimuusrekisteriin, jotta keskustelu päihdepolitiikasta olisi avointa ja läpinäkyvää. Yksikään valtakunnallinen päättäjä ei voi nähdäksemme sanoa, että ei olisi saanut tietoa alkoholikaupan laajentamisen kielteisistä vaikutuksista lapsiin. 

Kansalaisten näkemysten ja osallisuuden kautta valtio saa parempaa päätöksentekoa, joka huomioi laajasti eri lainsäädännön vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja kansalaisiin. Järjestöt toimivat myös osaltaan vallan vahtikoirina, vahvistavat kriisinsietokykyä ja ovat olennainen osa toimivaa demokratiaa.

Päätöksentekijöillä on vastuu tehdä valintoja, jotka edistävät kansanterveyttä ja vähentävät päihdehaittoja. On välttämätöntä, että myös lasten ääni kuuluu tässä keskustelussa. Alkoholia myyvien ja tuottavien elinkeinotoimijoiden myynninedistämiseen liittyvät intressit eivät saisi kävellä väestön hyvinvoinnin edelle. Näkymättömien lasten hyvinvointi on yhteinen vastuumme – eikä heitä saa unohtaa. 

Allekirjoita Näkymättömät lapset –vetoomus osoitteessa www.nakymattomat.fi 

Kirjoittajat:
Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja, EHYT ry 
Heikki Luoto, kehittämispäällikkö, EHYT ry