Kannanotto: Leikkauspolitiikka lisää häätöjä, sysää piiloon asunnottomuutta ja ajaa ihmisiä ahdinkoon
Häätöjen määrä on lisääntynyt 18 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, ja osa ihmisistä on vaarassa jäädä piiloasunnottomuuden myötä palveluiden tavoittamattomiin. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat vaativat, että haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei enää heikennetä lisää.
Sosiaaliturvan heikennykset ovat merkittävästi lisänneet asunnottomuuden uhkaa haavoittuvimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten lisäksi myös uusissa väestöryhmissä. Moni työssäkäyvä pienituloinen on ahtaalla, kun ei saa enää tarvittavia sosiaali- ja asumistukia täydentämään tulojaan. Ennusteena on, että taloudellinen epävarmuus tulee heikentämään myös osa-aikatyöntekijöiden, opiskelijoiden, yksinhuoltajavanhempien, seniorikansalaisten, kulttuuri- ja media-alalla olevien freelance-työntekijöiden, sekä työn perässä Suomeen tulleiden EU-kansalaisten mahdollisuuksia säilyttää pysyvää asumisratkaisuaan. Ihmiset voivat päätyä majoittumaan tuttaviensa luo.
Ulosottolaitoksen mukaan vuoden 2024 tammi-kesäkuussa häätöjen määrä nousi keskimäärin 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Suomen suurimmalla vuokranantajalla, Helsingin vuokra-asuntoyhtiö Hekalla on häädetty asukkaita kiihtyvään tahtiin eikä määrässä vielä näy huhtikuun alussa toimeenpantujen asumistuen leikkausten vaikutuksia.
Nuorten, erityisesti entisten opiskelijoiden, häätöjen taustalla on usein opintolainojen takaisinmaksuun liittyviä vaikeuksia ja vuokravelkoja. Siirtyminen työelämään ei ole riittänyt takaamaan taloudellista vakautta, ja monet ovat joutuneet vaikeuksiin heti valmistumisensa jälkeen. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat myös johtaneet siihen, että moni nuori on joutunut luopumaan asunnostaan ja muuttamaan vanhempiensa tai tuttaviensa luokse.
Asunnottomien yön kansalaisliike esittää, että häätöjen ehkäisyyn on panostettava tehokkaammin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pienituloisten asumistuen turvaamista, riittävää toimeentuloa, varhaista talous- ja asumisneuvontaa sekä tukea taloudellisissa haasteissa oleville kotitalouksille.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten leikkaukset aiheuttavat huolta kolmannella sektorilla. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat kysyvätkin, ymmärtävätkö päättäjät järjestöjen suoran kohtaamis- ja auttamistyön arvon kansakunnan hyvinvoinnin edistämisessä? Hallituksen pitäisi laatia selvät suuntaviivat, jotka velvoittavat kuntia ja hyvinvointialueita sekä kolmannen sektorin asunnottomuustoimijoita yhteistyöhön. Ilman koordinoitua yhteistyötä toimet jäävät hajanaisiksi ja tehottomiksi.
Järjestölähtöisen matalan kynnyksen kohtaamistyön, kuten etsivän työn ja asumisneuvonnan jatkuminen on turvattava sekä varmistettava, että ihmiset saavat heille kuuluvat päihde- ja mielenterveyspalvelut. Näillä palveluilla tavoitetaan yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle jääneet, jotka ovat suurimmassa riskissä ajautua asunnottomiksi ja marginaaliin.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, vapautuville vangeille, naisille sekä alle 25-vuotiaille nuorille, on tarjottava turvallisia ja laadukkaita kriisi- ja hätämajoitusratkaisuja, joissa on myös tarjolla ohjausta, jotta he pääsisivät siirtymään kohti pysyvämpää asumista. Näihin palveluihin tarvitaan riittäviä resursseja, rahoitusta ja erillisiä yksiköitä, jotka vastaavat erityistarpeisiin.
Asunnottomuuden poistamisessa on nojattava tutkittuun tietoon. Asunnottomuustilastot eivät tietenkään kerro asunnottomana olevien ihmisten absoluuttista kokonaismäärä, mutta samalla metodilla toteutetut tilastot näyttävät suuntaa ja vaikuttavat siihen, millaisia toimintamalleja luodaan. Asunnottominen yön kansalaisliike esittää, että Suomessakin yhdistettäisiin asunnottomuustilastoja tarkoituksenmukaisten rekisteritietojen kanssa, jotta päästäisiin tunnistamaan erilaisia asunnottomuustilanteita kuten piiloasunnottomuutta, jotka nykyisellään jäävät tilastoinnissa näkymättömiin. Asunnottomuusjärjestöt olisi hyvä huomioida tilastoinnin kehittämisessä, sillä asunnottomuuspalveluita tuottava kolmas sektori tavoittaa palveluverkoston aukoista tippuneita asunnottomia ihmisiä.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuleva rooli Ympäristöministeriön alaisuudessa herättää kysymyksiä tulevaisuuden asunnottomuuspolitiikasta. Kuinka asunnottomuustilannetta jatkossa seurataan ja tilastoidaan? Miten varmistetaan lakisääteisen asumisneuvonnan kehittäminen ja asumisneuvojien koulutus? Kuinka turvataan kohtuuhintainen asuminen ja sen saatavuus?
Asunnottomuus on ihmisoikeusongelma. Tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistosta ei riitä, mikäli yhä useampi ihminen joutuu asunnottomuuden uhan alle. Paras ja halvin keino vähentää asunnottomuutta on sen ennaltaehkäisy. Asunnottomuusjaksojen kesto on minimoitava ja kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistettava.
Asunnottomien yön kansalaisliike:
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)
A-Kiltojen Liitto ry
A-klinikkasäätiö
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
Aspa-säätiö sr
Diakonissalaitos
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki ry
Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry
Espoon seurakuntayhtymä
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Kaakkois-Suomen Sininauha ry
Kalliolan Setlementti ry
Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry
Kotkan kaupunki, Hyvinvoinnin ja työllisyyden vastuualue
Moniheli ry/Katto-toiminta
NAL Hämeenlinnan seutu ry
Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Pro-tukipiste ry
RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö
Rinnekodit Oy
Sateenkaari-ikkuna ry
Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Suomen Setementtiliitto ry
Tukikohta ry
Työterapinen yhdistys ry
Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä, lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorin päätapahtuman lisäksi 43 paikkakunnalla.
Asunnottomien yö on valtakunnallinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, joka aloitti nykyisessä muodossaan vuonna 2002. Kansalaisliikettä koordinoi Vailla vakinaista asuntoa ry.
www.asunnottomienyo.fi
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ”Piilossa asunnottomana”.
ARA:n vuoden 2023 selvityksen mukaan 2 139 ihmistä majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, mutta todellinen piiloasunnottomien määrä on paljon suurempi. Monet piiloasunnottomat eivät näy tilastoissa, koska he eivät ole kirjautuneet mihinkään palveluihin, tai he pysyvät piilossa turvallisuutensa tai häpeän vuoksi. Piiloasunnottomuus koskettaa erityisesti nuoria, naisia, vapautuvia vankeja, maahan muuttaneita sekä sateenkaari-ihmisiä.
