EHYT ry: Onko päihdehaittojen ehkäisy pelkkää juhlapuhetta? 

Hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) johdolla neuvoteltu hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” julkaistiin 16.6.2023. Hallitus nostaa esiin monessa kohtaa, kuinka tärkeää sosiaali- ja terveyssektorin kuormituksen kannalta on se, että ongelmia ehkäistään ennalta, eli ennen kuin ne syntyvät. EHYT ry näkee, että monelta osin hallitusohjelman tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa toistensa kanssa. EHYT katsoo päihdepoliittisen sääntelyn purun lisäävän sekä päihdehaittoja että korjaavien palveluiden tarvetta.  

EHYT muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan kantava voima on ongelmien ehkäisy. Ennen vaaleja yhdeksän kymmenestä (91 %) EHYTin kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta oli sitä mieltä, että kunnissa ja hyvinvointialueilla toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön tulisi suunnata nykyistä enemmän rahoitusta seuraavan hallituskauden aikana. 

Vaikka sanaa ennaltaehkäisy on käytetty useasti hallitusohjelmassa, niin erityisesti ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen keskittyvät toimet ja toiminnan rahoitus jäävät arvailujen varaan.

Tällä hetkellä alkoholi on yksi keskeisimmistä ennenaikaisten ja vältettävissä olevien kuolemien aiheuttajista Suomessa, mutta hallitusohjelman hyvinvointia ja terveyttä koskevassa osuudessa ei esitetä minkäänlaisia konkreettisia toimenpiteitä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi.

Myönteistä on 9 miljoonan euron määrärahan varaaminen kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelmaan, joka kattaisi tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokavalion, liikkumattomuuden, ylipainon sekä yksinäisyyden. Yhdellä ohjelmalla ei kuitenkaan voida tehdä tyhjäksi kansanterveyden kannalta kielteisiä ja koko väestöä koskevia päihdepoliittisia ratkaisuja, kuten päihteiden saatavuuden merkittävää lisäämistä ja oluen verotuksen keventämistä. 

Alkoholia myydään vuosittain noin 5 miljardilla eurolla, joten nykyisiä ehkäisytoimia ei voi pitää oikeasuhteisina syntyvien haittojen määrään verrattuna.

Alkoholipolitiikka on terveyspolitiikkaa 

Maailman terveysjärjestö (WHO) on nostanut useasti esiin, että tutkitusti kustannustehokkaimmat tavat hillitä alkoholin aiheuttamia haittoja yhteiskunnalle ovat saatavuuden ja markkinoinnin sääntely sekä vero- ja hintapolitiikka. Hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu päinvastaisista toimista, jotka palvelevat alkoholielinkeinon ja maailman keskittyneimmän päivittäistavarakaupan etuja.  

”Olemme huolissamme hallituksen alkoholipoliittisten linjausten vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan kestävyyteen. Alkoholihaitat heijastuvat väestön työ- ja toimintakykyyn, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä yhteiskunnan taloudelliseen tuottavuuteen”, toteaa EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen. 

Alkoholipolitiikassa näkyy rajattujen elinkeinosektoreiden etujen edistäminen kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, vaikka Suomi on keskellä historiallisen suurta sote-kriisiä. Päihteistä koituvien sote-kustannusten hillitsemistä ei ole mahdollista tehdä alkoholikauppaa ja myyntiä edistämällä.

Hallitusohjelman tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa myös hahmoteltaessa alkoholin vähittäismyyntijärjestelmän tulevaisuutta. Ohjelmassa todetaan, ettei hallitus muuta Alkon kansanterveydellistä asemaa, mutta samalla esimerkiksi selvittää alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämistä sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön hallinonalalle.

Alkoholi ei ole tavanomainen kulutustuote, vaan aiheuttaa merkittäviä haittoja yhteiskunnalle. Näiden haittojen ehkäisy edellyttää alkoholin sääntelyn nojaamista ensi sijassa terveyspoliittisiin perusteluihin elinkeinopolitiikan ja myynnin edistämisen sijaan. Ohjelmassa mainittu Alkon kansanterveydellisen aseman säilyttäminen edellyttää yhtiön omistajaohjauksen säilymistä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuuden korottaminen 5,5 prosentista 8 prosenttiin lisää haittoja ja niiden kustannuksia sekä ennen kaikkea tarkoituksella horjuttaa nykyistä myyntijärjestelmää. Alkoholipolitiikan osalta ongelmallista on myös oluen verotuksen laskeminen tilanteessa, jossa entistä vahvempien oluiden saatavuutta lisätään ruokakauppamyynnillä ja kotiinkuljetuksella. 

Hallitusohjelma on ristiriidassa tupakkalain kanssa

Tupakkalain 1 § tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Tavoitetta kohti on pyritty määrätietoisilla toimilla, kuten hinnan, saatavuuden ja markkinoinnin vastuullisella sääntelyllä sekä tukemalla nikotiinituotteiden käytön lopettamista.  

Nykyinen hallitus kuitenkin tekee tietoisen muutoksen, jossa elinkeinon etu menee terveyspolitiikan edelle, koska hallitusohjelmassa esitetään lisättävän vahvaa riippuvuutta aiheuttavien nikotiinipussien saatavuutta. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin Suomen kansallisena tavoitteena on ollut tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen.

Yksityiskohtien osalta EHYT pitää ongelmallisena linjausta sallia nikotiinipusseissa ”aikuisten maut”, joka on epämääräinen kirjaus, ja mahdollistaa erityisesti nuoria houkuttelevien tuotteiden tuomisen markkinoille.

Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan kaikenikäisille 

EHYT pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan on nostettu ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen lasten ja nuorten parissa. Toisaalta linjaus alkoholin saatavuuden lisäämisestä ja nikotiinituotteiden myynnin sallimisesta vaikeuttavat työtä merkittävästi. 

EHYT myös huomauttaa, että Suomen väestörakenne ikääntyy kovaa vauhtia, mikä kuormittaa erityisen paljon sote-sektoria. Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskitasot ovat matalammat kuin työikäisillä, koska ikääntymisen ja sairauksien myötä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee ja riski tapaturmiin suurenee.  

EHYT on huolissaan, että alkoholin kotiinkuljetus sekä muu saatavuuden lisääminen tulevat näkymään erityisesti ikääntyneiden ja jo ennestään kaikkein huono-osaisimpien väestöryhmien alkoholin kulutuksessa, tapaturmissa, toimintakyvyn heikentymisessä ja päihdekuolemissa.  

”Alkoholin suhteen haitat lisääntyvät viiveellä ja niitä voidaan arvioida vasta seuraavalla hallituskaudella. Minkäänlaisia kansantaloutta ja -terveyttä vaarantavia alkoholipoliittisia muutoksia ei tule tehdä ennen kuin 8 prosenttisten juomien ruokakauppamyynnin, kotiinkuljetuksen, oluen veronlaskun sekä muiden politiikkamuutosten vaikutukset on luotettavasti arvioitu pidemmällä ja yhden hallituskauden ylittävällä aikavälillä. Poliittisen päätöksenteon perustumista tutkittuun tietoon tulisi edelleen vahvistaa, ei heikentää”, huomauttaa Mikkonen.