Kyselytutkimus: Rahapelien pelaaminen on vähentynyt selvästi poikkeustilan aikana

Mies pelaa marketin pelikoneella, lapset odottavat vähän matkan päässä.
Kuva: Jukka Rapo / EHYT ry

Rahapelien pelaaminen ja siihen käytetty rahamäärä ovat vähentyneet selvästi koronasta johtuvan poikkeustilan aikana, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Taloustutkimuksella teettämä kyselytutkimus. Kyselystä kävi ilmi, että miehet olivat naisia innokkaampia avaamaan uudelleen hajasijoitetut rahapeliautomaatit poikkeustilan päättymisen jälkeen. Veikkaus Oy sulki peliautomaatit koronakriisin alussa.

Koronan aiheuttama poikkeusaika on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten suomalaisten rahapelaaminen on muuttunut, kun rahapeliautomaatit ja urheiluvedonlyöntikohteet ovat sulkeutuneet ja yleinen asiointi, kuten kaupassakäynti, on vähentynyt. EHYTin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rahapelaamisen yleisyydessä ja siihen käytetyissä rahamäärissä tapahtuneita muutoksia.

”Kyselytutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että suomalaiset ovat vähentäneet rahapelaamistaan selvästi poikkeustilan aikana. Pelaamattomien osuus on noussut normaaliajan 40 prosentista 57 prosenttiin. Prosentuaalisesti eniten on vähentynyt lottopelien ja raaputusarpojen pelaaminen eli tässä varmasti näkyy ihmisten vähentynyt asiointi”, toteaa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.

Poikkeustila on Suomessa selkeästi vähentänyt rahapelaamista fyysisissä toimipisteissä, eikä internetpelaaminen näytä lisääntyneen. Esimerkiksi Australiasta ja Iso-Britanniasta on saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan nettipelaaminen on kasvattanut suosiotaan, kun ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa.

”Edellisen 12 kuukauden aikana 71 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan pelannut rahapelejä internetissä. Poikkeusaikana sama luku kipusi peräti 77 prosenttiin. Ei siis näytä siltä, että suomalaiset olisivat sankoin joukon rientäneet nettiin pelaamaan ”, Matilainen pohtii.

Miehet käyttävät pelaamiseen rahaa naisia enemmän myös poikkeusoloissa

Kyselytutkimukseen vastanneet käyttivät poikkeusaikaa edeltävän 12 kuukauden aikana rahapeleihin keskimäärin 24 euroa kuukaudessa. Poikkeustilan aikana vastaajat olivat rahapelanneet 15 eurolla kuukaudessa. Miesten ja naisten välillä oli huomattava ero sekä normaali- että poikkeustilan aikaisessa rahankäytössä: miesten rahapelaamisen käytetyn rahan määrä on laskenut normaaliaikojen 38 eurosta 21 euroon ja naisten puolestaan 10 eurosta 8 euroon kuukaudessa. Yli 50 eurolla kuukaudessa pelaaminen on vähentynyt koko vastaajajoukossa.

”Miehet pelaavat useampia pelejä kuin naiset, heillä on keskimäärin naisia suuremmat tulot ja ehkä tietty kulttuurinen taipumus suurempaan riskinottoon. Tulokset ovat linjassa THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestökyselyn kanssa, jossa näkyy selkeä rahapelaamiseen käytetyn rahamäärän ero naisten ja miesten välillä”, Matilainensanoo.

Peräti 94 prosenttia vastaajista ei kokenut rahapelihaittojen lisääntyneen omassa elämässään poikkeustilan aikana.

”Tämä on erittäin ilahduttava tulos. Painotan kuitenkin, että korona-aikanakin apua rahapelihaittoihin on saatavilla sekä pelaajalle itselleen että hänen läheisilleen. On aina paras hakea apua ajoissa”, Matilainen toteaa.

Hajasijoitettujen automaattien kohtalo jakaa mielipiteitä 

Veikkauksen hajasijoitettujen rahapeliautomaattien tulevaisuuden kohtalo jakoi vastaajien mielipiteitä. 36 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hajasijoitetut rahapeliautomaatit pitäisi pitää suljettuina myös poikkeustilan jälkeen. 32 prosentin mielestä rahapeliautomaatit pitäisi avata normaaliajan koittaessa.  Hajasijoituksella tarkoitetaan rahapeliautomaattien sijoittelua esimerkiksi kauppoihin, kioskeille ja huoltoasemille.

Miehet (37 %) halusivat avata rahapeliautomaatit naisia (27 %) useammin. Koko vastaajajoukosta 23 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen ja kolme prosenttia toivoi, että automaattien määrää vähennettäisiin.

”On tärkeää jatkaa keskustelua Veikkauksen rahapeliautomaattien hajasijoittelumallista, mutta on muistettava, että rahapelihaitat eivät ratkea pelkästään automaattien poistamisella”, Matilainen sanoo.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Aineisto kerättiin 20.–23.4.2020 puhelinhaastatteluilla. Kyselyyn vastasi 1004 ihmistä. Ryhmä edustaa maamme 15–79-vuotiaita (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). 1000 vastaajan otoksen virhemarginaali on suurimmillaan noin 3,2 prosenttiyksikköä.

Tutustu Taloustutkimuksen Poikkeustilanteen aiheuttamat muutokset rahapelaamisessa – raporttiin (PDF, 497 kB).

Lisätietoja: Rahapelihaittayksikön päällikkö VTT Riitta Matilainen, riitta.matilainen@ehyt.fi, p. 040 707 6960.