Kysely: Elinkeinon etu vaikuttaa liikaa alkoholipoliittiseen päätöksentekoon
Kansalaiset vaikuttavat olevan hyvin tietoisia kaupan alan ja alkoholiteollisuuden vahvasta vaikuttamisesta alkoholipoliittisissa päätöksissä. Ihmiset kokevat, että tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen sekä ihmisten terveydestä huolehtimisen pitäisi olla kaikkein tärkein alkoholipoliittisia päätöksiä ohjaava tekijä. Asiaa selvitettiin Kantar Publicin kyselytutkimuksessa*, johon vastasi 1 138 henkilöä elo-syyskuun vaihteessa. Kyselyn teetti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Kenen etu näkyy alkoholipoliittisessa päätöksenteossa?
Kyselyssä selvitettiin kansalaisten alkoholipolitiikkaa koskevia käsityksiä. Kansalaiset nimeävät ravintola- ja kaupan alan edut kaikkein suurimmiksi vaikuttajiksi alkoholipoliittisiin päätöksiin: 60 % vastaajista kokee niiden vaikuttavan tällä hetkellä. Sen sijaan vastaajista vain puolet kokee tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen vaikuttavan päätöksiin.
Kysyttäessä, minkä pitäisi vaikuttaa päätöksiin nykyistä enemmän, nostavat kansalaiset tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen kaikkein tärkeimmäksi (69 %). Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään ihmisten terveydestä huolehtimista (68 %).
”Kyselyn perusteella ihmiset ovat varsin hyvin perillä päätöksenteon taustalla vaikuttavista seikoista. Päihdepolitiikan iso haaste on se kenen etua se ajaa. Kansainvälisesti alkoholiteollisuuden osallistumista päätöksentekoon on vastustettu ja rajoitettu. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että alkoholiteollisuudella ei tulisi olla mitään roolia muotoiltaessa alkoholipoliittisia päätöksiä. WHOn mukaan alkoholipolitiikkaa tulee suojella kaupallisten intressien vaikutukselta. Kansalaiset ovat aivan oikeassa vaatiessaan alkoholipolitiikan lähtökohdaksi tutkittua tietoa ja ihmisten terveyttä,” toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n va. toiminnanjohtaja Marja Pakarinen.
Alkoholista koituvia haittoja vähätellään
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että alkoholi- ja tupakkateollisuuden viestinnässä toistuvat samat argumentit ja strategiat. Niillä korostetaan esimerkiksi teollisuuden vastuullisuutta sekä moititaan sääntelyä ja rajoituksia tehottomuudesta. Päihdeongelmista syytetään pientä vähemmistöä, vaikka erittäin merkittävä osa ongelmista aiheutuu muiden kuin ongelmakäyttäjien kulutuksesta.
Mitä enemmän alkoholia on arkisissa ympäristöissä, sitä haastavammaksi tilanne muodostuu ennaltaehkäisyn kannalta. Elinkeinon toimesta alkoholin haittoja usein vähätellään ja sen sijaan korostetaan yksilön vapautta, vastuuta ja oikeuksia.
”Alkoholin myynti on merkittävää liiketoimintaa, jonka voitot mielellään kerättäisiin yksityisten toimijoiden taskuihin. Suomessa alkoholia myydään noin viidellä miljardilla eurolla vuosittain. Päihteiden miljardien eurojen haittakustannukset taas lankeavat maksettavaksi julkiselle sektorille esimerkiksi terveydenhuollon tai poliisin kuormituksen kautta, työnantajille työkyvyttömyyden ja poissaolojen kautta, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä ja haitoista valtaosalle meistä suomalaisista. Siksi on täysin perusteltua, että haittoja ehkäisevää alkoholipolitiikkaa toteutetaan ja säännellään valtion toimesta ja kansanterveysperustein,” Pakarinen toteaa.
* Kyselyn toteutti Kantar Public EHYT ry:n toimeksiannosta.Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat maamme 18 vuotta täyttäneet (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 138 henkilöä 26.8. – 6.9.2022 välisenä aikana. Vastaukset kerättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar Publicin käyttämä internet-vastaajapaneeli. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,0 prosenttiyksikköä.
