JÄRJESTÖT: Päihdehaittojen ehkäisystä merkittäviä säästöjä kansantalouteen

Järjestötoimijoista koostuva Ehkäisevän päihdetyön verkosto pitää keskeisenä, että nykyiseltä hallitukselta toteuttamatta jäänyt Alkoholilain kokonaisuudistus tulee saattaa valmiiksi heti uuden hallituskauden alussa. Lain tavoitteeksi tulee kirjata päihdehaittojen vähentäminen. Vaalikeskustelujen sisällöiksi tulisi nostaa mm. alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen sekä varhaisen tuen, ehkäisevän päihdetyön ja hoidon resurssien varmistaminen. Vaalien alla esille nostetaan usein näkemys, että A-oluen ja viinien myynnin siirrolla ruokakauppoihin olisi työllistäviä vaikutuksia. Järjestöt korostavat, että em. toimella myös alkoholikuolemat lisääntyisivät. Vastaavasti jos Suomessa toimittaisiin Ruotsin mallin mukaisesti ja kolmosolut siirrettäisiin Alkoon, laskisi alkoholin kokonaiskulutus Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan yhdeksällä prosentilla. Tämä tarkoittaisi muun muassa 350:n alkoholista aiheutuvan kuolemantapauksen vähenemistä vuosittain.

Useampi kuin joka kolmas suomalainen (39 %, lähde: TNS Gallup 2015) on sitä mieltä, että päihdehaitat ovat Suomessa jo niin suuret, että valtio voisi säädellä alkoholin kulutusta nykyistä enemmän.

Mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä suuremmat ovat alkoholista koituvat haitat. Alkoholin kokonaiskulutus on yli nelinkertaistunut viimeisten 45 vuoden aikana. Alkoholin aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat 6-7 miljardia. Alkoholin takia menetetään vuosittain kaksi miljoonaa työpäivää.

 

Lisätietoja

Verksamhetsledare/toiminnanjohtaja Joonas Turtonen, Nykterhetshetsförbundet Hälsa och Trafik, puh. 0400 126 830

Kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö, puh. 0400 481 293

 

Ehkäisevän päihdetyön verkosto kokoaa yhteen 35 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä. Verkoston visio on yhteiskunta, jossa on vähemmän päihteitä ja enemmän hyvinvointia. www.ehyt.fi/ept-verkosto