Alkoholin liikakäyttö rokottaa kansantaloutta

Työelämäkuvitusta.

Alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle eri arvioiden mukaan 5–6 miljardin euron kustannukset joka vuosi. Suurin osa summasta koostuu niin sanotuista välillisistä kustannuksista: esimerkiksi työelämässä alkoholin liikakäyttö laskee työtehoa, lisää sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää sekä kasvattaa työttömyyttä.

”Kansantalouden kannalta olennaista on ehkäistä alkoholin aiheuttamaa työuralta syrjäytymistä”, sanoo erikoistutkija Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Alkoholinkäytöllä ja väestön kuolleisuudella on selvä yhteys.  Alkoholisyistä kuolleet ovat useimmiten riski- tai ongelmakäyttäjiä. Heistä vain noin 25 % oli töissä kuolemaa edeltävänä vuonna, kun samanikäisen väestön työllisyys on hieman yli 70 %.  17 vuotta aiemmin alkoholisyistä kuolleiden työllisyys oli kuitenkin lähes samalla tasolla kuin muiden.

”Valtaosa näistä alkoholisyistä kuolleista on alun perin ollut tavallisia työssäkäyviä kansalaisia. Varhainen puuttuminen terveydenhuollossa ja väestön vähäisempi alkoholinkäyttö auttaisivat useaa välttämään tämän polun, jolla he syrjäytyvät työelämästä ja kokevat muita vakavia haittoja alkoholinkäytöstään”, Mäkelä sanoo.

Alkoholi nostaa tapaturmariskiä jo kohtuukäyttäjilläkin. Myös syöpäriski kasvaa jo silloin, kun alkoholia käyttää yhden annoksen päivässä.  Siksi haittojen ehkäisy on tutkijoiden mukaan tehokkainta, kun saadaan muutettua koko väestön käyttäytymistä.

”Alkoholin aiheuttamat tapaturmat ja syövät vähenevät jopa enemmän sen kautta, että suuren enemmistön alhainen riski laskee entisestään kuin sen kautta, että pienen vähemmistön suurempi riski laskee”, Mäkelä sanoo.

Alkoholiverotus tehokas tapa ehkäistä alkoholin haittoja ja kustannuksia

Tutkijoiden mukaan haittoja ja kustannuksia ehkäistään tehokkaimmin esimerkiksi alkoholin saatavuutta rajoittamalla ja ohjaamalla alkoholin hinnoittelua alkoholiverotuksen kautta.

”Alkoholin myynnissä on huomioitava, että alkoholi ei ole tavanomainen hyödyke. Sen saatavuutta pitää säännellä niin, että alkoholin kulutus ja haitat eivät lisäänny sekä ruoka- ja juomakulttuuri kehittyvät edelleen myönteiseen suuntaan. Alkoholihaitat lisääntyisivät merkittävästi, jos alkoholia myytäisiin kaikkina viikonpäivinä klo 9­–21 välillä yli 5 300 päivittäistavarakaupassa, kioskissa tai huoltoasemalla. Lisäksi Alkon laaja ja laadukas valikoima sekä erinomainen palvelu olisivat kauempana ja monelle hankalasti saavutettavissa”, painottaa Alko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas.

 

Lisätiedot:

Pia Mäkelä
Erikoistutkija, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL
p. 029 524 7159

Iiris Mikkonen
Viestintäasiantuntija, Alko Oy
p. 020 7115534

Päivi Tiittanen
Viestintäpäällikkö, EHYT ry
p. 050 362 0882