Vinkkejä ammattilaisille sateenkaarinuorten parempaan kohtaamiseen

Nuorisotutkimusseura, Seta ja Ehyt ovat tehneet yhteistyötä Sateenkaarinuoret päihde- ja mielenterveyspalveluissa -tutkimushankkeessa. Noora Hästbackan ja Inka Sirénin tutkimusraportti ”Ehkä ne on senkin takia ollu hiljaa” ­– Ammattilaisten valmiudet kohdata sateenkaarinuoria ja huomioida moninaisuutta päihde- ja mielenterveyspalveluissa julkaistiin alkukesästä. Tutkimuksessa kartoitettiin, miten hyvin päihde- ja mielenterveysalan ammattilaiset osaavat kohdata sateenkaarinuoria eli nuoria, joiden seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai tapa ilmaista sukupuolta eroaa vallitsevista normeista.

Raportin mukaan ammattilaisten kyky kohdata sateenkaarinuoria ja moninaisuutta riippuu pitkälti omasta kiinnostuksesta ja perehtyneisyydestä, jolloin nuoren mahdollisuus saada yhdenvertaista palvelua on satunnaista. Tavoitteen eteen on tehtävä töitä, jotta jokainen nuori voisi saada hoitoa ja tukea omana itsenään.

Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset eivät ole päihde- ja mielenterveyspalvelujen näkökulmasta erillisiä, vaan voivat muodostua asiakkaan hyvinvoinnin kannalta keskeisiksi. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli ovat sosiaalisia identiteettejä, jotka voivat olla merkityksellisiä monilla muilla elämän osa-alueilla. Siksi ne voivat vaikuttaa nuorten elämäntilanteisiin monin tavoin ja ne on huomioitava osana hoitosuhteita ja muita kohtaamisia.

Päihde- ja mielenterveysoireilu on myös tutkitusti sateenkaarinuorilla keskimäärin hieman yleisempää kuin muilla samanikäisillä. Tämän ymmärretään yleisesti juontuvan nuoren kokemasta vähemmistöstressistä, joka johtuu muun muassa kiusaamisesta, syrjinnästä ja julkisuudessa levitetyistä negatiivisista stereotypioista.

Setan suositukset palvelujen kehittäjille ovat, että palveluja tulee kehittää nykyistä yhdenvertaisemmiksi täydennyskouluttamalla henkilöstöä, purkamalla palvelukäytänteiden ja tilojen sukupuolittuneisuutta sekä tuomalla viestinnässä esiin moninaisuutta. Näiden rakenteisiin kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi jokainen päihde- ja mielenterveysalalla työskentelevä voi kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan.

Sukupuolisensitiivisyyttä työotteeseen

”Että meillä pystyttäis edes jotenkin olemaan siinä sillä tavalla läsnä ja yks semmonen turvallinen paikka, missä ei tarvii pohtia sitä että tuleeko täältä nyt jotain asenteita tai että oonko mä vääränlainen.”

Ota nuoren kokemus omasta sukupuolesta annettuna ja tue häntä sukupuolen pohdinnassa. Nuori tarvitsee tulla arvostetuksi ja kohdatuksi sellaisena kuin on. Tämä tukee nuoren mielenterveyttä ja vähentää aikuisiän päihteiden käyttöä. Ole tietoinen siitä, että on olemassa sukupuolia koskevia yleisiä käsityksiä, jotka voivat näkyä sisäistettyinä paineina olla tietynlainen. Pyri purkamaan näitä odotuksia puheessasi, sillä tavalla voit tehdä lisää tilaa moninaiselle sukupuolen ilmaisulle ja nuori voi olla enemmän oma itsensä.

Tule tietoiseksi myös omista sukupuolittuneista käsityksistäsi ja toimintatavoistasi sekä työpaikan toimintakulttuurin sukupuolittuneista käytänteistä. Ovatko ne tarpeellisia? Ketä ne hyödyttävät, ketä sulkevat ulkopuolelle? Voisiko niitä purkaa jotenkin?

Osa tutkimukseen haastatelluista ammattilaisista ajatteli, että yhdenvertaisen kohtaamisen kannalta on riittävää, kun hyväksyy kaikenlaiset ihmiset ja kohtaa heidät yksilöinä. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksiulotteinen. Hyväksyntä pitää osata muuttaa asiakastilanteessa näkyväksi aktiivisten tekojen avulla. Jos olet ammattilaisena epävarma jostakin aiheesta tai sinulla on vähemmistöryhmiin liittyviä stereotypioita, se näkyy herkästi läpi. Nuori kuuntelee kaikkea sanomaasi tarkalla korvalla, ja huomaa, jos arastelet jotakin aihetta.

Monet tutkimukseen osallistuneet ammattilaiset olivat heränneet sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden merkitykseen oman työnsä kannalta vasta kohdattuaan asiakkaaksi sattuneen sateenkaarinuoren. Sateenkaarinuoria on kuitenkin kaikissa palveluissa, kaikilla paikkakunnilla. Siksi perehtyminen pitää hoitaa jo etukäteen. Jos olet epävarma, kysy tai ota selvää.

Muista, ettei nuori asiakkaasi välttämättä jaksa alkaa valistajaksi: hän on saattanut uupumiseen asti joutua selittämään aikuisille ja kavereille itseään ja omaa identiteettiään. Hae tietoa aiheesta ja vaadi koulutusta aiheesta koko työyhteisöllesi. Tieto on paras lääke epävarmuuteen ja ennakkoluuloihin.

Ota puheeksi

”Yhteiskunnan heteronormatiivisuus näkyy myös päihdetyössä: odotuksena on, että asiakkaat ovat normi-heteroita, ja mikäli näin ei ole, jää vastuu asian ilmaisemisesta asiakkaalle itselleen.”

Joskus sateenkaareva identiteetti ei ole merkittävä nuoren silloisessa elämäntilanteessa, mutta toisinaan taas on. Kysymysten avulla voit selvittää, onko esimerkiksi nuoren sukupuoleen liittyvä pohdinta kytköksissä hänen silloiseen vointiinsa. Saat merkityksen selville vain keskustelemalla. Joskus potilaallasi tai asiakkaallasi voi olla huono olo, jonka syytä hän ei osaa kertoa. Tällaisessa tilanteessa on hyvä selvittää, voisiko huono olo johtua esimerkiksi sukupuoleen liittyvistä asioista Voit kysyä esimerkiksi, koetko voivasi olla oma itsesi? Oletko tyytyväinen sukupuoleesi tällä hetkellä?

Tärkeitä kysymyksiä voivat toisinaan olla myös lähipiirin tai sosiaalisen ympäristön suhtautuminen nuoren identiteettiin. Miten vanhemmat ovat suhtautuneet nuoren kaapista tuloon? Onko hän ylipäänsä kertonut suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään vanhemmilleen tai läheisimmille ystävilleen, ja jos ei, niin miksi? Sateenkaarinuoret saattavat kokea paljon ulossulkemista ja eristämistä, joka voi johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn ja eristäytymiseen. On siis tärkeää, että ammattilainen pyrkii aina sanoillaan ja kehonkielellään moninaiset identiteetit ja välttää normien vahvistamista.

Lähteet (myös lainaukset): Hästbacka, Noora & Sirén, Inka 2017: ”Ehkä ne on senkin takia ollu hiljaa” ­– Ammattilaisten valmiudet kohdata sateenkaarinuoria ja huomioida moninaisuutta päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Nuorisotutkimusseura: Julkaisuja 193, sarja: Kenttä. Unigrafia, Helsinki.

Kirjoittaja on Setan nuorisotyön koordinaattori. Seta on valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö, jonka yhtenä tavoitteena on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt saavat yhdenvertaista palvelua.