Rahapelilakiin voi (ja pitää) yhä vaikuttaa 

Hallitus antoi heinäkuussa 2024 esityksensä uudeksi rahapelilaiksi, josta 128 eri tahoa antoi lausuntonsa. Lain käsittely eduskunnassa valiokuntatyöskentelyineen on alkamassa uusimman tiedon mukaan viikolla ensi keväänä viikolla 9. Täyttääkö rahapelilakiesitys tarkoituspykälänsä rahapelihaittojen ehkäisystä ja vähentämisestä? Miten rahapelilakiin voi vielä yrittää vaikuttaa?

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa luvataan, että rahapelijärjestelmäuudistuksen ”tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta.”   

Lakiesityksessä ehdotetaan, että netissä pelattavat rahapelit avataan kansainväliselle kilpailulle ja uusi rahapelijärjestelmä astuisi voimaan 1.1.2027. Veikkaukselle jäisi uudessa järjestelmässä monopoli esimerkiksi lottopeleihin, fyysisiin raha-automaatteihin ja hevospeleihin. Suomeen voidaan odottaa arviolta noin 40–60 uutta rahapeliyhtiötä kilpailemaan markkinoista.  

Mikä on muuttumassa parempaan? 

Suuri osa rahapelihaitoista aiheutuu tällä hetkellä nettirahapeleistä, joita pelataan nykyisen Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Uudistuksen tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon pelaamisesta säännellyn järjestelmän piiriin. Ajatellaan, että näin saadaan ehkäistyä ja vähennettyä rahapelihaittoja sekä taattua lisää verotuottoja valtiolle.  

Hallituksen esityksessä uudeksi rahapelilaiksi on paljon rahapelihaittoja ehkäiseviä elementtejä ja toimenpiteitä, joita EHYT on vaikuttamistyössään vaatinut toteutettaviksi.  Esimerkiksi keskitetty pelikieltorekisteri tarkoittaa sitä, että rahapelaaja voi halutessaan kieltää itseltään keskitetysti pelaamisen kaikkien järjestelmässä mukana olevien rahapelipeliyhtiöiden peleissä. Esityksessä ollaan kieltämässä myös muun muassa niin sanottu affiliate-markkinointi eli kolmansien osapuolien toteuttama rahapelimarkkinointi.  

Lisäksi esityksessä kielletään rahapelaaminen velaksi tai kryptovaluutoilla ja erilaiset bonusjärjestelmät. Myös järjestelmän ulkopuolista rahapelaamista estetään eri tavoin.  

Mikä on muuttumassa huonompaan?  

Uudessa järjestelmässä kaikkein haitallisimpia rahapelejä saa markkinoida. Pelkona on, että Suomessa tullaan kokemaan Ruotsissa koettu rahapelimainostsunami. Tutkimusten mukaan markkinoinnille altistuminen lisää erityisesti nuorten ja muussa haavoittuvassa asemassa olevien riskiä rahapelihaitoille sekä vaikeuttaa rahapeliongelmasta toipuvien pelaamattomuutta. Lapsia ja nuoria sekä muita haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ei myöskään ole esityksessä suojeltu riittävästi markkinoinnilta.  

Hallitus ei esitä kaikkia toimiluvanhaltijoita koskevia yhteisiä eli universaaleja kulutusrajoja, jotka koskivat kaikkia säännellyssä järjestelmässä mukana olevia yhtiöitä. Universaali malli tarvitaan, jotta rahapelaamista voidaan hallita ja rahapelihaittoja ehkäistä ja vähentää, kuten hallitusohjelmassa linjataan.  

Kulutusrajojen puute on huomattava heikennys nykyisestä yksinoikeusmallista, jossa sellaiset rajat ovat. Tutkimuksesta ja käytännön kokemuksista tiedetään, että rahapelihaittoja kokevilla on usein useita pelitilejä eri pelintarjoajilla. Tällöin esityksen mukainen yhtiökohtainen ja yksittäinen rahansiirtoraja ei ole toimiva, koska rahapelaaja voi aina halutessaan vaihtaa rahapelioperaattoria ja jatkaa pelaamistaan. 

EHYT kannattaa raha-automaattien hajasijoittelupolitiikasta luopumista ja niiden sijoittamista erillisiin valvottuihin tiloihin kuten pelisaleihin. Hallitus ei kuitenkaan tätä esitä. Tutkimuksen valossa on kiistatonta, että raha-automaattien salliminen vain pelisaleissa ja lisäksi nykyistä vahvempi pelien ominaisuuksien sääntely vähentäisivät haittariskejä huomattavasti. Lisäksi raha-automaatit on nykyään sijoiteltu sosioekonomisesti heikoille alueille. Tämä ei ole yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja syventää rahapelihaittoja.   

Järjestöjen rahapelihaittatyötä tarvitaan 

Kansalaisjärjestöt aloittivat rahapelihaittojen ehkäisyn sekä hoitojärjestelmän kehittämisen 1990-luvulla. STEA-avustusleikkausten myötä järjestöjen tekemä rahapelihaittoja ehkäisevä ja korjaava työ tulee todennäköisesti vähenemään nykyisestä.  

On odotettavissa, että järjestelmämuutos tuo mukanaan lisääntyvät rahapelihaitat, joita ehkäisemään, vähentämään ja korjaamaan tarvitaan myös hyvin resursoitua kolmatta sektoria, jotka toimivat yhteistyössä viranomaisten, hyvinvointialueiden ja rahapelitutkijoiden kanssa. Järjestöt ovat avainasemassa uusien ilmiöiden ja hiljaisten signaalien vastaanottajina sekä tutkimustiedon kansantajuistajina. Olisikin vielä arvioitava mahdollisuutta laajentaa rahapelilain 96 §:ää eli rahapelilain nojalla tulevaa rahoitusta koskemaan myös järjestöjä. Muuten nyt käsillä olevaan ”täydelliseen myrskyyn” ei pystytä puuttumaan riittävällä tasolla ja riittävän ajoissa.  

Miten rahapelilakiin voi vielä vaikuttaa?  

Tätä kirjoitettaessa (lokakuu 2024) rahapelilakiesitys on menossa EU-notifikaatioon, jossa tarkistetaan, että pykälät ovat sopusoinnussa EU-lainsäädännön kanssa. Lakiesitys on myös menossa lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi.  

Eduskunnassa lakiesitystä aletaan todennäköisesti käsitellä keväällä viikolla yhdeksän. Esityksen todennäköinen mietintövaliokunta on hallintovaliokunta ja sitä käsitellään todennäköisesti myös useissa muissa valiokunnissa.  

Rahapelihaittatyötä tekevien järjestöjen tuleekin nyt panostaa vaikuttamistyöhön, jotta ilmatila ei jää rahapeliteollisuudelle ja muille rahapelilakisuudistuksesta taloudellisesti hyötyville tahoille. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä erityisesti käsittelyvaliokunnissa istuviin kansanedustajiin ja pitää huolta siitä, että järjestöjen edustajat ovat mukana valiokuntakuulemisissa.  Omat materiaalit ja infograafit rahapelilakiuudistuksen vaikutuksista ovat tarpeen samoin kuin suuren yleisön pitäminen hereillä mielipidekirjoituksin ja erilaisin kampanjoin. Muista maista tiedetään, että erityisesti rahapelimarkkinointiin poliitikot heräävät usein vasta silloin, kun vahinko on jo tapahtunut.  

Hallituksen esitys rahapelilaiksi

Lausuntopalvelussa on 128 esityksestä annettua lausuntoa