Poikkeusajan hiljaiset signaalit: Alkoholi ja rahapelaaminen
Miten huomaisimme riskikäyttäytymisen ajoissa ja pystyisimme ehkäisemään ongelman synnyn?
Tänä keväänä jokaisen suomalaisen elämä muuttui ja suunnitelmat menivät uusiksi poikkeustilan myötä.
Osalla poikkeustila poisti arjen kiirettä, kun taas osalla taas arki muuttui huomattavasti tiukemmaksi esimerkiksi lomautusten, työttömyyden tai lasten kotikoulun myötä.
Me EHYT ry:ssä olemme kosketuksissa ihmisiin ja heidän arkeensa. Työssämme on keskeistä tunnistaa hiljaiset signaalit päihde- ja pelihaittojen ehkäisemiseksi.
Kevään aikana käytiin julkista keskustelua siitä, kuinka kriisi vaikuttaa suomalaisten päihteiden käyttöön. Spekuloitiin, että Alkon myyntitilastojen noususta huolimatta kulutus saattaa laskea, kun alkoholin maahantuonti ja ravintola-anniskelu loppui.
Monen elämässä alkoholi ja muut päihteet ovat kuitenkin tänä keväänä aiheuttaneet nimenomaan suuria ongelmia. Tämä on näkynyt myös EHYT ry:n puhelimen välityksellä toimivassa Päihdeneuvonnassa, jonne voi olla yhteydessä, jos oma tai läheisen päihteidenkäyttö huolestuttaa.
Päihdeneuvonnan kiireinen korona-aika
Maalis-, huhti- ja toukokuun vastattiin 2 097 puheluun, mikä on noin 15 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.
Tilanne on näkynyt merkittävästi myös puheluiden sisällöissä. Puhelimeen ovat ottaneet yhteyttä lukuisat, jo entuudestaan paljon alkoholia kuluttaneet tai muita päihteitä käyttäneet ihmiset. He ovat joutuneet lomautetuiksi ja juominen onkin muuttunut jokapäiväiseksi.
Yhteyttä ovat ottaneet myös etätöissä olevat, joiden päihteiden käyttöä sosiaalinen kontrolli on aiemmin hillinnyt. Kun perheet ovat jääneet viettämään aikaa tavallista enemmän yhdessä koteihin, myös läheisille on saattanut paljastua puolison tai teini-ikäisen päihteidenkäyttö tai sen laajuus.
Puheluita on tullut runsaasti myös yksin asuvilta. Heidän joukossaan on eläkeläisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia, jotka ovat saattaneet käyttää paljon matalan kynnyksen palveluita. Palveluiden ollessa katkolla he ovat eristyksissä, yksin kotonaan. Monet tahot ovat järjestäneet etätoimintaa, mutta kaikilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta osallistua digiloikkaan, eikä kohtaaminen diginä välttämättä edes aja samaa asiaa.
Yksinäisten soittajien ryhmään kuuluu päihteitä runsaasti käyttäviä sekä niitä, joille vertaistoiminnan merkitys on ollut tärkeää päihteettömänä pysymisen kannalta.
Erityisen huolestuttavaa on, että monet riskiryhmiin kuuluvat soittajat ovat puheluissa tuoneet esiin sen, että he eivät koronan pelossa uskalla hakeutua palveluiden piiriin.
Moni jopa ajattelee, että ei halua tässä tilanteessa kuormittaa järjestelmää omilla ongelmillaan.
Apua kuitenkin kuuluu hakea aina kun siihen on tarvetta.
Kotitoimiston työpisteellä säännöt samat
Oma erityisryhmänsä on työntekijöiden päihteidenkäyttö työaikana, joka on paljastunut koronakevään myötä uudella tavalla. Työpaikkojen omat päihdeohjelmat olisivat ratkaisun avain.
Niiden ydin on puheeksiotto, ja etätöissä on yhtä tärkeää osata ottaa ikävänkin tuntuiset asiat puheeksi kuin toimistotyössä.
Etäisyyden päästä saatamme helpommin huomata dramaattisenkin muutoksen, kun työkaveri ei ole joka päivä näköpiirissä.
Mitä siis tehdä, jos työntekijä on selvästi päihtynyt esimerkiksi videopalaverissa? Voiko työnantaja määrätä työntekijän testiin?
Etätöissä työnantaja noudattaa samoja päihdeohjelman käytäntöjä kuin mitä työpaikan päihdeohjelmassa on sovittu. Etätyöpaikka on siis työpiste. Alkoholitestin tekeminen ei myöskään ole ainoa tapa todeta päihtymys työpaikalla, vaan aistinvarainen toteaminen riittää.
Poikkeava käytös on aina vakavan, mutta asiallisen keskustelun paikka. Työnantajan vastuulla on velvollisuus huolehtia myös työturvallisuudesta. Siksi työnteko päihtyneenä ei ole sallittua, vaan työnantajan tulee keskeyttää työnteko ja sopia asiasta keskustelu esimerkiksi seuraavalle päivälle.
Entäpä jos työntekijä juo etäpalaverissa alkoholia – voiko työnantaja puuttua siihen? Jokaisen työkaverin ja jokaisen työnantajan pitää puuttua alkoholin juontiin työaikana: etätyökokous ei ole poikkeus.
Entä onko alkoholiriippuvuuksien määrän kasvu odotettavissa, kun palataan normaaliin päiväjärjestykseen? Käypähoitosuosituksen alkoholin juomisen riskirajat ovat korkeat, mutta jo lasillinen päivässä tai kymmenen viikossa nostaa riippuvuuden riskiä merkittävästä. Työkyvystä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen tulisi miettiä itselle sopiva tapa rentoutua työpäivän jälkeen. Toinen nauttii lukemisesta, toinen on onnellisin juoksulenkillä. Kokeillakin ja etsiä saa!
Helpotusta raha-automaattien sulusta
Myös rahapelaamisessa on näkynyt poikkeusaikana muutoksia. Rahapeliautomaattien ja pelipaikkojen sulkeuduttua useat pelaajat kokivat helpotuksen tunnetta siitä, ettei rahapelejä enää voi pelata kauppareissuilla. Osa pelaajista on kokenut, että häpeä on väistynyt, koska kaupassa käynnin yhteydessä ei tule enää jumituttua pelikoneille. Samoin rahankäyttöön on tullut muutoksia: ei ole tarvinnut miettiä paljonko rahaa tulee ostosten yhteydessä jättää pelikoneille, tai onko mahdollisesti pelannut kaikki rahat ennen kuin edes pääsee kauppaan asti?
Nyt kaupassa on käyty vain kaupan, ei pelikoneiden takia. Näyttäisi myös siltä, ettei rahapelaaminen ole suurissa määrin siirtynyt nettiin pelikoneiden sulkemisen myötä. Osa netissä pelaavista pelaajista on kertonut pelaamisen kuitenkin lisääntyneen poikkeustilan aikana – näin etenkin silloin, jos töitä on tehty etänä tai työt ovat olleet lomautuksen takia katkolla. Tällöin nettipelit ovat voineet viedä rahan lisäksi aikaa yömyöhään saakka.
Rahapelaajien läheiset ovat olleet helpottuneita pelikoneiden sulkeuduttua. Pelaaminen ja siihen kulutettu raha ja aika eivät ole siten aiheuttanut perheiden sisäisiä riitoja. Pakotettu tauko on auttanut pelaajia ottamaan pelaamiseen etäisyyttä ja tarkastelemaan omaa pelikäyttäytymistään uudesta näkökulmasta.
Kaiken kaikkiaan näyttäisi, että poikkeusaika on nostanut esiin yhteiskunnallista, rahapelikulttuuriin pohjautuvaa keskustelua etenkin rahapeliautomaattien hajasijoittelusta sekä niiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja eettisyydestä. Useat henkilöt, jotka eivät itse pelaa, ovat kertoneet olleensa helpottuneita siitä, etteivät enää kauppareissulla näe mummoja pelaamassa eläkkeitään markettien auloissa.
Se mikä koskettaa yhtä, koskettaa meitä kaikkia.
Muista, että apua on tarjolla!
p. 0800 900 45
p. 0800 100 101
