Luotatko alkoholikauppiaaseen?
Kun 5,5 % alkoholijuomat olivat tulossa kauppoihin, Päivittäistavarakauppa kertoi kilpailun laskevan nelosoluen hintaa 40 prosentilla.
Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) Taloustutkimuksella teettämää “tutkimusta” levitettiin laajasti mediassa (mtvuutiset.fi) vuonna 2017 ja se lupasi roimaa hinnanlaskua alkoholijuomiin:
Uusi laki on ollut voimassa yli viisi vuotta ja nyt on aika katsoa, millaiseksi hinta on todellisuudessa asettunut. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kuvaa Twitterissä kaavion avulla hintakehitystä ja kertoi sen seurailevan vuoden 2017 ennustetta. PTY:n kaavio antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan. Luvut on laskettu tarkastelemalla vain muutamaa 24 oluen monipakkausta. Valitut tuotteet saattavat olla myös ns. ”sisäänheittotuotteita”, jolloin hinta on tietoisesti asetettu tavanomaista alhaisemmaksi. Näin pientä otosta tuotteista ei voi pitää aitona tilastona, eikä se kuvaa todellista hinnan kehitystä.
PTY:n luvut eivät täsmää Tilastokeskuksen kanssa
Tilastokeskus tilastoi tarkasti eri tuotteiden hintakehitystä, sen tekemät tilastot ovat riippumattomia ja luotettavia. Virallinen kuluttajahintaindeksi kattaa lähes kaikki vähittäiskaupassa eri puolilla Suomea myydyt oluet. Tilastokeskuksen taulukossa vahvan oluen hintakehitys näyttäytyy aivan erilaisena.
Lakimuutoksen jälkeen vuonna 2018 IV-oluen hinta oli muutaman prosentin matalammalla tasolla, mutta sitten hinta alkoi nousta. Tällä hetkellä IV-olut on 4,5 % kalliimpaa kuin ennen lakimuutosta, ei siis 40 % edullisempaa kuten PTY väitti. Tilastokeskuksen kuviossa voi nähdä veronkorotuksista riisutun indeksin eli puhtaasti oluen hinnannousun.
Mistä tässä oli kyse?
Alkoholihaittojen näkökulmasta on hienoa, että IV-oluen hinnat eivät laskeneet Päivittäistavarakaupan ennusteen mukaisesti. Alkoholilakia valmisteltaessa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL teki laskelmia mahdollisista alkoholihaitoista. Se laski ennusteensa sen mukaisesti, että hinnat laskevat – näinhän PTY oli selvityksessään kertonut tapahtuvan. Lisäksi THL otti huomioon saatavuuden lisääntymisen ja arvioi alkoholikuolemien kasvavan 150 kuolemalla per vuosi uuden alkoholilain myötä. Tilastojen mukaan kuolemia tuli enemmän kuin THL ennusti eli 160, vaikka hinnat todellisuudessa nousivatkin.
Mistä tässä kaikessa on oikein kyse? En tietenkään tiedä, mutta arvailla voin. Olisiko Päivittäistavarakauppa tehnyt tietoisesti toteutumattomilla ennustuksillaan miinan THL:lle, joka otti heidän puheensa vakavasti ja laati omat ennusteensa niiden varaan? Näin Päivittäistavarakauppa ns. pyrki myrkyttämään kaivon ja on siitä lähtien suhtautunut THL:n ja muiden kansanterveystoimijoiden arvioihin ylimalkaisesti. Näin heidän pyrkimyksensä saada Alkon 1,3 miljardin liikevaihto omille toimijoilleen on näyttäytynyt realistisempana mahdollisuutena kuin koskaan.
Entä onko Päivittäistavarakaupan nyt kertoma tarina hinnanlaskun alenemasta pyrkimys osoittaa omaa luotettavuuttaan, kun alkoholipoliittiset keskustelut ovat taas täydessä vauhdissa? Vai onko se pelkästään jonkinlainen korjausliike, jolla pyritään poistamaan muisto epäonnistuneesta ennustuksesta kuuden vuoden takaa.
Kenen edun pitäisi vaikuttaa alkoholipolitiikassa?
Kevään eduskuntavaalien alla puhuttiin jälleen siitä, kuinka 15 prosenttisten juomien myynti pitäisi sallia ruokakaupoissa ja kioskeissa. Aloitteen toteutuessa taloudelliset, poliittiset ja EU-oikeudelliset näkökohdat ajaisivat alkoholimyynnin yksinoikeusjärjestelmän tulevaisuuden vaakalaudalle.
Pelkän väkevien minimonopolien toimintaedellytykset olisivat heikot, jos niitä edes ylipäätään on. Tämän myötä myös väkevät alkoholijuomat siirtyisivät ruokakauppojen hyllyille. Ja tätä suurin osa suomalaisista ei tahdo: 78 % oli EHYTin teettämässä tuoreessa kansalaiskyselyssä sitä mieltä, että nykyiset alkoholin myyntiajat ja –paikat ovat riittäviä.
Samassa kyselyssä 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että ravintola- ja kaupan ala ovat kaikkein suurimpia vaikuttajia alkoholipoliittisessa päätöksenteossa. Vastaajista vain puolet koki tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen vaikuttavan päätöksiin.
Kysyttäessä, minkä pitäisi vaikuttaa päätöksiin nykyistä enemmän, nostivat kansalaiset tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden kuulemisen kaikkein tärkeimmäksi (69 %). Seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin ihmisten terveydestä huolehtimista (68 %).
Suomalaisen päihdepolitiikan iso haaste on se, kenen etua se ajaa. Kansainvälisesti alkoholiteollisuuden osallistumista päätöksentekoon on vastustettu ja rajoitettu. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että alkoholiteollisuudella ei tulisi olla mitään roolia muotoiltaessa alkoholipoliittisia päätöksiä. WHOn mukaan alkoholipolitiikkaa tulee suojella kaupallisten intressien vaikutukselta. Kansalaiset ovat oikeassa vaatiessaan alkoholipolitiikan lähtökohdaksi tutkittua tietoa ja ihmisten terveyttä.