Haaveiden digiarki – millaista olisi kestävä digilaitteiden käyttö?
Monessa perheessä painitaan digihaittojen kanssa ja haaveillaan ratkaisuista älypuhelinten, sosiaalisen median ja pelaamisen tuomiin haasteisiin. Miltä sinusta näyttäisi perheesi ihanteellinen digiarki? Mitä laitteita päivän aikana tarvittaisiin? Mikä olisi hyvä tasapaino netin käytön ja muun tekemisen välillä? Olisiko päivässä laitteista vapaita hetkiä? Mikä estää toiveita toteutumasta ja mitä asialle voisi tehdä?
Keskustelu nuorten digilaitteiden käytöstä on käynyt viimeisten vuosien aikana kuumana. Suhtautuminen laitteiden käyttöön on murroksessa, eikä ole vielä lainkaan selvää, kuinka vastaamme uusiin haasteisiin.
Olemme muutosten edessä helposti puolustuskannalla. Reagoimme taloudellisiin, ekologisiin, poliittisiin ja teknologisiin muutoksiin pohtimalla, kuinka suojautua ja selviytyä. Usein se tarkoittaa muutoksen hidastamista ja haittailmiöiden poistamista rajoitusten ja kieltojen avulla. Samalla olisi tärkeää pitää mielessä kolikon kääntöpuoli, uuden suunnittelu ja rakentaminen. Voitaisiinko asiaa lähestyä toisesta näkökulmasta? Voitaisiinko miettiä, miten perheen arki toimisi, jos laitteiden käyttö olisi kestävää ja hyvinvointia edistävää?
Kuvitellaan siis unelmiemme digiarki. Muodostuva mielikuva on varmasti jokaisella erilainen. Toisten toiveissa on älypuhelinten katoaminen mustaan aukkoon. Joidenkin mielessä taas on utopia, jossa hyödynnämme päivittäin teknologian tuomia mahdollisuuksia uusien taitojen oppimiseen.
Kaikki toiveemme eivät ole sovitettavissa yhteen. Haavekuva voi kuitenkin auttaa havaitsemaan, minkälaiset asiat ratkaisujamme rajoittavat. Se voi myös paljastaa, mitkä asiat ovat muovattavissa ja muutettavissa.
Toiveiden yhteensovittaminen
Lopputulos ei ole ainoastaan meistä itsestämme kiinni. Perhearjen pyörittäjät tietävät hyvin, että omaan todellisuuteen vaikuttavat lähipiirimme toiveet ja tarpeet. Yksin elävätkin joutuvat sovittamaan laitteiden käyttöään ympäröivään maailmaan. Ilman älypuhelinta on vaikeaa, jos pankkipalvelut vaativat sen käyttöä tai jos ystävät sopivat tapaamisista sen avulla.
Yhteinen ymmärrys auttaa löytämään yhteisiä ratkaisuja. Pyydä läheisiäsi kuvailemaan omaa digiparatiisiaan ja esteitä sen toteutumiselle. Saatatte huomata, että ajatuksissanne on ituja kompromisseille. Ajatusleikki voi auttaa kartoittamaan ja erottelemaan todelliset tarpeet kuvitelluista. Nuorelle merkittävää ei välttämättä olekaan mahdollisuus olla aina puhelimen ääressä, vaan esimerkiksi se, ettei häntä tietyllä hetkellä keskeytetä.
Toiveiden sanoittaminen voi auttaa kirkastamaan ajatusta siitä, millainen laitteiden käyttö todella on mielekästä tai hyödyllistä. Rakkaista harrastuksista, hauskasta ajanvietosta ja kehittävästä uuden opettelusta ei ole syytä luopua.
Hyvinvointia tukevat ratkaisut
On tärkeää tunnistaa ja erotella todelliset ja kuvitellut esteet muutokselle. Monet huoltajat eivät usko voivansa asettaa laitteiden käytölle haluamiaan raameja, koska pelkäävät esimerkiksi rajoittavansa nuoren sosiaalista elämää.
Huoltajalla on kuitenkin oikeus ja velvollisuus kasvattaa. Parhaiten se tapahtuu yleensä yhteistyössä, mutta on muistettava, että nuori hyötyy rajoista ja kohtuudesta. Nuorella ei ole vielä täysin kehittynyt itsekontrollin taito, ja huoltajan tehtävä on tukea sen kehittymistä.
Kestävä digiarki ottaa huomioon nuoren tarpeet ja toiveet, mutta asettaa rajat tukemaan hänen henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Tämä koskee sekä laitteilla käytettyä aikaa että netissä tai peleissä kohdattuja sisältöjä. Sosiaalisen median ja pelien ikärajat perustuvat sisältöjen haitallisuuteen, eivät tekniseen vaikeuteen.
Todelliset tarpeemme
Pohtiessamme haaveidemme digiarkea meidän tulisi laajentaa katseemme tarkastelemaan vaikutustamme ympäröivään yhteiskuntaan. Kestävä digiarki olisi oikeudenmukaista, turvallista ja tulevaisuuteen katsovaa.
On pidettävä mielessä, minkälaista kulttuuria itse pidämme yllä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja minkälainen esikuva olemme lähipiirillemme. Unohdamme myös helposti, että laitteiden käyttö ei ole aineetonta eikä päästötöntä toimintaa. Monessa perheessä vastuulliset ratkaisut ovat arkipäivää, kun kyse on vaikkapa kierrättämisestä, tavaroiden ostamisesta tai matkustamisesta. Miksi kuitenkin digitaalinen maailma ajatellaan erilliseksi ja irralliseksi ulottuvuudeksi?
Todellisista tarpeista keskusteleminen muistuttaakin, että digilaitteet ovat osa elämäämme siinä missä muukin. Voimme itse valita, kuinka paljon haluamme niitä käyttää. Tämä ei tarkoita, että meidän tulisi ainoastaan luopua, vaan että voimme pyrkiä kohtuuteen ja tasapainoon.
Pause on EHYT ry:n hanke, joka kehittää työvälineitä nuorten digipelaamisen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työvälineet on suunnattu erityisesti yläkouluikäisten nuorten huoltajille ja yläkoulujen henkilöstöille.
