Ehkäisevä päihdetyö nuorisotyöntekijöiden silmin

Kysyimme viime keväänä nuorisotyöntekijöiltä minkälaista ehkäisevää päihdetyötä he tekevät ja minkälaisia haasteita ja onnistumisia he ovat työssään kohdanneet. Kyselyyn vastasi 321 nuorisotyöntekijää.

Nuorisotyöntekijällä on tärkeä rooli ehkäisevässä päihdetyössä

Nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoren hänen vapaa-ajallaan. Tämän vuoksi nuorisotyöntekijällä on erityinen mahdollisuus luoda hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde nuoreen. Luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutus onkin ehkäisevän päihdetyön perusta.

Nuorisotyöntekijät voivat onnistua työllään tukemaan nuoren kasvua omaksi itsekseen ja tuolla matkalla auttavat nuorta punnitsemaan erilaisia valintoja, joita elämä tuo nuoren eteen. Toivon luominen, tuen antaminen ja aikuisena nuoren rinnalla kulkeminen, ovatkin olleet viime vuosina erityisen tärkeitä.

Kohtaaminen ja vuorovaikutus palkitsee

Nuori aistii, jos häneen suhtaudutaan asenteellisesti tai häntä ei ehditä kohtaamaan tai kuulemaan. Juuri nuoren kohtaaminen on nuorisotyöntekijöiden vahvuus. Se näyttää olevan myös nuorisotyöntekijöitä työssä motivoiva ja palkitsevuutta lisäävä tekijä heille tehdyn kyselyn mukaan. Siitä saadaan myös onnistumisen kokemuksia.

Nuorisotyöntekijät ovat hyvin tietoisia siitä, että pelottelu ja syyllistäminen eivät vaikuta ehkäisevän päihdetyön kannalta toivotusti. Päinvastoin nuo keinot saattavat aiheuttaa kuulijassa ahdistusta tai torjuntaa koko käsiteltävää teemaa kohtaan sekä vähentää luottamusta viestin kertojaan. Syyllistäminen itsessään aiheuttaa puolustusreaktion, eli tarpeen käsitellä asiaa vastakkaisesta näkökulmasta. Sensitiivisyys ja yksilöllinen kohtaaminen on nuorisotyön oleellisinta ydintä.

Nuorisotyöntekijöiden vuorovaikutustaidot ovat elementissään vaikeista teemoista keskusteltaessa. Nuorisotyöntekijöiden oma-aloitteisuus, käytännönläheisyys ja luovuus näkyvät ehkäisevässä päihdetyössä niin, että työ ei ole pelkkää sanahelinää aikomuksista ja suunnitelmista, vaan konkreettista tekemistä, tukemista ja ”ei tietämisen” -tilan sietämistä.

Kun nuori kysyy: ”Miksi jotkut käyttävät huumeita?” tai ”Mikä on huonompi päihde?” tai ”Miksi alkoholia myydään, jos se kerran on haitallista?”, ei nuorisotyöntekijä voi vastata automaattivastauksella yleispätevästi. Hänen on kyettävä kuulemaan mitä nuori kysymyksellään tarkoittaa, ihmettelemään yhdessä sekä olemaan avoin ja sinut omien asenteidensa kanssa. Samanaikaisesti nuorisotyöntekijän on muistettava kasvatusroolinsa ja -vastuunsa.

Näissä jokapäiväisissä keskusteluissa, jotka kuullaan vain luottamuksellisen suhteen myötä, luodaan toivoa nuoren tulevaisuuteen, ymmärrystä muita ihmisiä ja itseä kohtaan sekä vaikutetaan kokonaisten sukupolvien kokemaan elämänlaatuun ja hyvinvointiin.

Toiminnallisuus keskiössä

Onnistumista nuorisotyöntekijät kokevat siitäkin, että ovat pystyneet vaikuttamaan nuorten päihteiden käyttöön ja päihteisiin liittyviin asenteisiin. Samoin konkreettiset aikaansaannokset, kuten tapahtumat, osallistamiset ja jalkautumiset, antavat kokemuksen onnistumisesta.

Nuorisotyöntekijät hyödyntävät toiminnallisuutta ehkäisevässä päihdetyössä monipuolisesti. Toiminnallisuus onkin ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuuden näkökulmasta erittäin hyvä asia. Erilaisia elämäntaitoja harjoittelemalla voidaan oppia keinoja tunnistaa ja säädellä tunteita, ymmärtää kulttuurisia ja sosiaalisia normistoja tai tukea päätöksentekokykyä.

Oikean tiedon saaminen päihteiden terveysvaikutuksista on jokaisen oikeus. Nuorisotyössä terveysvaikutuksia kannattaa myös käsitellä osana toimintaa. Nuorisotyön erityinen mahdollisuus on luovan ja vapaamuotoisen toiminnan tarjoaminen nuorille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa toiminta toteuttaisi ehkäisevän päihdetyön tarkoitusta ja tehtävää. Turvallinen yhteisötoiminta tai vuorovaikutussuhde toimii päihdehaittoja ennalta ehkäisevästi jo sinällään, mutta se ei kuvaa nuorisotyön ehkäisevää päihdetyötä kattavasti, vaikka toisinaan näin saatetaan virheellisesti yleistääkin.

Nuorisotyöntekijät kertovat tekevänsä monipuolista ehkäisevää päihdetyötä niin yksilöiden kuin ryhmienkin kanssa. Nuorisotyöntekijät ovat myös iloinneet siitä, että ehkäisevä päihdetyö on saanut rakenteita eri kunnissa ja että yhteistyö alueellisesti on ollut onnistunutta. Tietolähteinä nuorisotyöntekijät käyttävät ehkäisevässä päihdetyössä useimmiten työn kautta saatua kokemustietoa tai nuorilta saatua tietoa. Kouluterveyskysely oli useimmiten käytetty tutkimuslähde ehkäisevän päihdetyön asioissa. Sosiaalista mediaa käytti tiedonlähteenään yli puolet (57 %) nuorisotyöntekijöistä.

Päihteettömyys nähdään useammin mahdollisuutena

Yhä useampi nuorisotyöntekijä tuntuu uskovan päihteettömän elämäntavan mahdollisuuteen nuorilla. Päihteiden käytön ei välttämättä ajatella kuuluvan enää itsestään selvästi nuoruuteen. Päihdeaineet näkyvät kuitenkin nuorisotyön keskustelutilanteissa. Useimmiten keskustellaan tupakasta ja nikotiinituotteista, mutta myös alkoholi -teemaisia keskusteluja nuorisotyössä on paljon. Yli kolmannes nuorisotyöntekijöistä (35 %) kertoo kannabiksen näkyvän työssään ”melko paljon”.

Työn haasteena menetelmien ja materiaalin puute

Kysely vahvisti meille koulutuksista ja verkostojen kautta syntynyttä käsitystä työn haasteista. Nuorisotyöntekijät tiedostavat ehkäisevän päihdetyön tarpeellisuuden ja omat mahdollisuutensa tässä työssä. He ovat motivoituneita edistämään nuorten hyvinvointia ja käyttävät laajaa keinovalikoimaa työssään.

Ehkäisevän päihdetyön rooli korjaavan työn rinnalla nousi kuitenkin huolena esiin joidenkin nuorisotyöntekijöiden vastauksissa. Tuen tarvetta nuorisotyöntekijät kokivat erityisesti työmenetelmien ja materiaalin osalta. Vaikka tietoutta ja innostusta teemaan liittyen on, ei välttämättä ole saatavilla omalle kohderyhmälle helposti sovellettavia erilaisia työvälineitä tai materiaalia. Työn haasteeksi nimettiin lisäksi nuorten positiivinen suhtautuminen päihteisiin ja nuoren oman lähipiiriin päihteidenkäyttö tai ongelmapelaaminen.

EHYT ry:n Nuorisoalan Osaamiskeskustoiminta pyrkii vastaamaan nuorisotyöntekijöiden esiin nostamiin tarpeisiin tarjoamalla koulutuksia ja kehittämällä materiaalia sekä työvälineitä tulevina vuosina. Vastikään työn tueksi on esimerkiksi tuotettu seuraavat materiaalit: ”Ehkäisevän päihdetyön vuosikello” ja ”Muutossuunnitelma” sekä ”Tukea päihteiden käytön hyötyjen ja haittojen itsearviointiin” (täysikäisille) ja ”Tukea päihteiden käytön pohdintaan” (alaikäisille). Koulutuksia tarjotaan mm. teemoista: Puheeksi otto, Kaverituki päihdehuolissa, Ryhmäilmiö, Vaikuttava ehkäisevä päihdetyö sekä tarpeen mukaan erilaisista teemoista kuten ”rahapelaaminen”, ”nikotiinituotteet”, ”alkoholi”, ”kannabis” tai ”nuorten kulttuuri ja päihteet”.

Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa EHYT ry:n Osaamiskeskustoiminta pyrkii edelleen konkretisoimaan ehkäisevää päihdetyötä nuorisotyössä, jotta työn tekeminen olisi nuorisotyöntekijöille itselleen motivoivaa ja selkeää sekä myös sidosryhmille ja päättäjille konkreettisempaa. Tällä työn kuvaamisella ja konkretisoinnilla pyritään myös välillisesti vaikuttamaan nuorten päihteidenkäyttöön ja ongelmapelaamiseen, päihteisiin liittyviin asenteisiin sekä päihteistä ja liiallisesta pelaamisesta aiheutuviin haittoihin.

Kysely nuorisotyöntekijöille keväällä 2021

Nuorisoalan Osaamiskeskustoiminta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teetti keväällä 2021 kyselyn, jossa kysyttiin nuorisotyöntekijöiltä minkälaista ehkäisevää päihdetyötä he tekevät ja minkälaisia haasteita ja onnistumisia he ovat työssään kohdanneet.  Kyselyyn vastasi 321 nuorisotyöntekijää. Kysely oli avoinna 1.5.-16.5.2021 välisen ajan.

Tutustu EHYTin:n Nuorisoalan Osaamiskeskustoimintaan verkkosivuillamme ja Instagramissa.