Tutkittua ja toimivaa rahapelipolitiikkaa – 5+1 politiikkasuositusta haittoja ehkäisevään rahapelipolitiikkaan

Kuvaus

Tutkittua ja toimivaa rahapelipolitiikkaa – 5+1 politiikkasuositusta haittoja ehkäisevään rahapelipolitiikkaan

Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Suomessa ollaan siirtymässä verkossa tapahtuvassa digitaalisessa rahapelaamisessa lisenssijärjestelmään. Kyseessä on historiallinen muutos. Tulevaisuuden rahapelipolitiikan on perustuttava kansanterveysnäkökulmaan, joka asettaa etusijalle rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen.

THL:n vuoden 2023 väestökyselyn mukaan:

• 15–74-vuotiaista 4,2 prosenttia rahapelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla (noin 151 000 henkilöä).
• Alhaisella riskitasolla pelanneiden osuus oli 9 % (noin 325 000 henkilöä).

Vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelaaminen oli yleisintä 18–29-vuotiailla (6,9 %) ja 30–44-vuotiailla (5,4 %).

Miehistä vähintään kohtalaisen riskin tasolla pelasi 6,6 prosenttia; naisista vastaava osuus oli 1,8 prosenttia.

Rahapelikulutus on erittäin keskittynyttä: 2,2 % pelaajista kulutti puolet (50 %) rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta.

Rahapelihaittojen ehkäisytyötä ei resursoida riittävästi

Suomen rahapelimarkkinan koko eli suomalaisten Veikkauksen ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten toimijoiden järjestämissä rahapeleissä häviämä summa oli vuonna 2022 noin 1,58 miljardia euroa.

Vuonna 2022 sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettiin 2,44 miljoonaa euroa raha- ja digipelihaittojen vastaiseen työhön.

Rahapelitutkimukseen ja -kehittämistyöhön eli arpajaislain 52 §:n mukaiseen työhön käytettiin samana vuonna 2,97 milj. euroa.

1. Rahapelipolitiikassa huomioitava ensisijaisesti terveys ja hyvinvointi

• Rahapelijärjestelmässä etusijalla eivät saa olla valtiontaloudelliset ja yksityisen voitontavoittelun intressit, vaan kansalaisten kokemien rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Rahapelipolitiikan on oltava ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.[3]
  

  Toimenpide-ehdotukset:

• Vuonna 2022 julkaistu rahapelipoliittinen ohjelma on otettava lisenssijärjestelmän suunnittelun perustaksi [2] . Ohjelman kulmakiviä ovat: 1) haittoja ehkäisevä rahapelijärjestelmä, 2) ehkäisevä työ ja palvelut sekä 3) kattava tietopohja.
• Rahapelijärjestelmän valtio-ohjauksen lähtökohtana on oltava rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Valtion rahapeliyhtiön ohjauksen tulee sijaita sosiaali- ja terveysministeriössä.

2. Rahapelijärjestelmämuutos toimeenpantava huolellisesti

• Rahapelijärjestelmän ja sen sääntelyn on perustuttava tutkittuun tietoon. Kaikki muutokset rahapelipolitiikassa vaativat huolellista valmistelua ja selvityksiä. Vaikutusten arvioinnissa on esimerkkeinä huomioitava Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Hollannin uudistusten vaikutukset. Huolelliselle lainsäädäntötyölle on annettava riittävästi aikaa.[3]
  

  Toimenpide-ehdotukset:

• Hallituksen tulee resursoida lainsäädäntöprosessin tahoja kuten sisäministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä riittävästi, jotta laadukas lainvalmistelu voidaan turvata sekä huomioida haittojen ehkäisy.
• Sisäministeriön tulee perustaa asiantuntijatyöryhmiä erityiskysymysten selvittämiseksi. Näitä erityiskysymyksiä ovat ainakin markkinoinnin sääntely, tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus ja erilaiset rahapelaamisen hallinnan välineet kuten keskitetty pelinestojärjestelmä ja panos- ja/tai tappioraja.
• Sisäministeriössä on tehtävä muita ministeriöitä konsultoiden kaikki tarvittavat vaikutusarvioinnit kuten lapsi- ja nuorisovaikutusarviointi, sukupuolivaikutusten arviointi ja järjestelmämuutoksen vaikutus valtiontalouteen.

3. Lapsia ja nuoria suojeltava rahapelihaitoilta

• Lapset ja nuoret ovat tutkimusten mukaan erittäin alttiita rahapelihaitoille. Mitä nuorempana lapset ja nuoret aloittavat rahapelaaminen sitä todennäköisempää on, että he kokevat rahapelihaittoja. [3]
  

  Toimenpide-ehdotukset:

•  Nuorille on asetettava alhaisemmat tappiorajat kaikessa rahapelaamisessa. Nuoret aikuiset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä rahapelihaitoille
• ja pikavippien aiheuttamille ongelmille.
• Kaikkeen rahapelaamiseen on säädettävä 20 vuoden ikäraja.

4. Markkinointia pitää säännellä ja rajoittaa

• Rahapelien markkinoinnin on oltava tiukasti säänneltyä, jotta rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää. [4] Euroopassa yleistyy tiukentuva rahapeli- ja markkinointisääntely.
  Ruotsin ylikuumentunut ja volyymiltaan mittava rahapelimainonta on Suomelle varoittava esimerkki. Jopa kokonaan rahapelimarkkinoinnin kieltäviä toimenpiteitä on käytössä muun muassa Belgiassa, Hollannissa, Italiassa ja Espanjassa.

  Toimenpide-ehdotukset:

• Markkinoinnin ja sponsoroinnin sääntelyssä ei tule luottaa rahapeliteollisuuden itsesääntelyyn, vaan sitä varten on luotava oma tarkkarajainen lainsäädäntönsä. Sääntelyn tulee koskea myös sosiaalista mediaa.
• Lapset ja nuoret eivät saa altistua rahapelimarkkinoinnille. Lasten ja nuorten ympäristöissä (ml. lasten ja nuorten suosimat palvelut verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä urheilutapahtumat) ei tule sallia rahapelimarkkinointia.
• Kuluttajalle on kaikilla pelialustoilla tarjottava kirjallista tietoa sekä erilaisia varoituksia rahapelipelaamisen sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista.

5. Valvonnan on oltava riittävää

• Lisenssijärjestelmän valvontaa varten on perustettava erillinen virasto, jota on resursoitava huomattavasti, jotta tosiasiallinen valvonta on mahdollista. [5] Haittojen ehkäisyn lisäksi valvonnassa on huomioitava kuluttajansuoja sekä rahapesun ja muun rikollisuuden ehkäisy. Toimiva valvova elin on myös rahapeliteollisuuden etu. Mallia voi ottaa Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista. [3]
  

  Toimenpide-ehdotukset:

• Rahapelitoiminnan valvontaan on perustettava uusi virasto, joka omaa valvontatehtävän kannalta riittävät toimivaltuudet.
• Viraston tehtäviin kuuluu rahapelitoiminnan valvonta kokonaisuudessaan, lisenssien myöntäminen ja peruuttaminen, markkinoinnin valvonta, hallintavälineiden käytön valvonta ja rahapelaamisesta kertyvän peli- ja asiakasdatan hallinta ja jakaminen tutkimuksen käyttöön. Esimerkkiä tulee ottaa Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin vastaavista virastoista.

+ 1: Tutkimus-, kehitys- ja järjestörahoitus turvattava

• Ruotsissa on arvioitu, että rahapelaaminen aiheutti siellä noin yhdeksän miljardin kruunun eli noin 790 miljoonan euron kustannukset vuonna 2021 [6]. Suomessa rahapelihaittojen kustannuksia ei ole laskettu, mutta todennäköisesti ne ovat korkeammat.
  Suomessa on ollut kansainvälisesti vertailtuna hyvä tutkimustilanne, mutta muutoksen myötä tilanteen jatkuminen nykyisenä ei ole kuitenkaan itsestään selvää.

  Toimenpide-ehdotukset:

•  Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tulee olla riittävää ja kestävällä pohjalla, joka takaa toiminnan jatkuvuuden. Tutkimusrahoituksen tulee olla rahapeliteollisuuden tuotoista ja intresseistä riippumatonta.
• Rahapelaamiseen liitännäisiä haittakustannuksia tulee selvittää ja laskea nykyistä tarkemmin.
• Järjestöjen tekemää rahapelihaittojen ehkäisytyötä, kuten koulutusta ja kansalaisviestintää, tulee lisäresursoida järjestelmämuutoksessa.

1 Rahapelaaminen ja peliongelmat: Suomalaisten rahapelaaminen 2019: Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt. THL . Tilastoraportti 8/2020. julkari.fi/handle/10024/139636
2 Rahapelipoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2022: 40. julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164069
3 Thomas S, van Schalkwyk M, Daube M, Pitt H, McGee D, McKee M.Protecting children and young people from contemporary marketing for gambling Health Promotion International, Volume 38, Issue 2, April 2023, daac194, doi.org/10.1093/heapro/daac194
4 McGrane E, Wardle H, Clowes M, Blank L, Pryce R, Field M, Sharpe C, Goyder E. What is the evidence that advertising policies could have an impact on gambling-related harms?
A systematic umbrella review of the literature. Public Health. 2023 Feb;215:124-130. doi: 10.1016/j.puhe.2022.11.019. Epub 2023 Jan 26. PMID: 36725155. pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36725155/
5 Esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista. Sisäministeriö 2023. intermin.fi/-/rahapelitoiminnan-yksinoikeusjarjestelmaa-koskeva-esiselvitys-valmistunut
6 Folkhälsomyndigheten: Spelproblem ger stora samhällskostnader. folkhalsomyndigheten.se/spelprevention/om-spelproblem/samhallskostnader/