Haitat muille -näkökulmaa korostettava päihdetyössä, -tutkimuksessa ja -politiikassa

Päihdehaittojen vähentämistä tarkasteltiin eri näkökulmista EHYT ry:n ja sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä Päihdehaitat muille -seminaarissa 12.6. Maailman terveysjärjestö WHO:n konferenssin oheistapahtumana Kansallismuseossa Helsingissä järjestetty seminaari kokosi lähes 80 kuulijaa ja puhujia myös kansainvälisestä tutkimuksesta.

Läpi seminaarin puheenvuoroissa korostui alkoholi- ja päihdehaittojen vaikutus läheisiin, muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tätä haitat muille -näkökulmaa käsittelee myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore julkaisu, josta laitoksen tutkija Christoffer Tigerstedt kertoi esityksessään.

Seminaarin avasi peruspalveluministeri Susanna Huovinen, joka haastoi katsomaan tilastojen taakse ja toivoi aktiivista kansalaiskeskustelua alkoholipolitiikan tavoitteista. Huovinen korosti, että alkoholinkäyttö ei ole yksityisasia vaan aiheuttaa muille enemmän haittaa kuin esimerkiksi tupakointi. Hän vertasikin alkoholia tupakkaan, jonka kohdalla tiukka lainsäädäntö on onnistunut vähentämään haittoja. Huovinen mainitsi terveyttä edistävän alkoholipolitiikan välineinä veronkorotukset ja mainonnan rajoitukset.

Seminaarin kansainvälinen nimi, eurooppalaisen alkoholipolitiikan huippuasiantuntija professori Peter Anderson painotti esityksessään tarvetta kansainväliselle alkoholipoliittiselle yhteistyölle.  Anderson perusteli maailmanlaajuisen yhteistyön tarvetta sillä, että myös haitat ovat maailmanlaajuisia. Vaurauden kasvu eri puolilla maailmaa on tutkitusti lisännyt alkoholinkäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja.

Ongelmat myös ylittävät valtioiden rajoja vaivatta. Laittoman kaupan ohella Anderson mainitsi hyvänä esimerkkinä alkoholimainonnan, jossa kiellon saaneet mainokset jatkavat eloaan verkossa ja leviävät sosiaalisessa mediassa.

Anderson kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että globaalissa taloudessa yksittäinen valtio ei enää pysty sääntelemään omaa alkoholipolitiikkaansa. Vapaan kaupan edunvalvojat torppaavat alkoholiteollisuutta haittaavan lakialoitteen ja valvovat tarkasti alkoholipolitiikan aloitteita eri puolilla maailmaa.

Anderson oli kuitenkin toiveikas alkoholipoliittisen ilmapiirin muutoksen suhteen. Alkoholihaittojen kasvuun on herätty ympäri maailmaa ja alkoholiteollisuuden etuja kyseenalaistava liikehdintä voimistuu.

– Nyt rohkeiden valtioiden täytyy vain avata keskustelu, Anderson totesi. Esimerkiksi Irlannissa suunnitellaan alkoholiteollisuuden urheilusponsoroinnin kieltämistä – askel, jota Suomessa ei vielä olla ottamassa tuoreen lakiesityksen mukaan.

Myös Anderson vetosi alkoholista muille kuin käyttäjälle itselleen aiheutuviin haittoihin. Esimerkiksi kustannusten tasolla ne voivat olla kaksinkertaiset verrattuna alkoholinkäyttäjän itse kärsimiin haittoihin, kuten Australiassa tehty tutkimus osoittaa.

Christoffer Tigerstedt avasi haitat muille -näkökulmaa tarkemmin. Alkoholi nähdään usein vain yksilön omaa hyvinvointia uhkaavana asiana, mutta uusi näkökulma korostaa seurausten sosiaalista ja yhteiskunnallista luonnetta. – Puhutaan juomatavoista ja niiden sosiaalisesta luonteesta – myös haitoilla on sosiaalinen  luonne, totesi Tigerstedt.

Näkökulma on pitkään ollut kadoksissa julkisesta keskustelusta. Taustalla ovat olleet pyrkimys välttää alkoholinkäyttäjän leimaamista ja syyllistämistä ja toisaalta pitkään vallalla ollut vapaus- ja ihmisoikeusnäkökulma.

Näkökulman vahvistuminen aivan viime vuosina kertoo Tigerstedtin mukaan siitä, että alkoholikysymys on noussut uudelleen poliittiselle agendalle. Hyvinvoinnin ja terveyden suojaaminen on vahvistunut politiikan perusteena.

THL:n julkaisussa näkökulmaa käsitellään muun muassa sukupuolierojen, rikosten, lapsiperheiden ja yhteiskunnan kannalta. Konkreettisina esimerkkeinä on muun muassa naisten alkoholinkäytön heijastuminen koteihin. Huostaanotot ja lasten myöhemmät sosiaaliset ongelmat liittyvät vahvasti äidin päihdeongelmiin. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suuri osa lasten liikennekuolemista on rattijuoppojen aiheuttamia. Julkisten tilojen pahoinpitelyt ja koetut pelot, koskettavat ennen kaikkea nuoria aikuisia ja liittyvät humalahakuiseen juhlimiskulttuuriin.

Tigerstedt toivoi, että tieteellisen tutkimuksen tulokset vahvistavat poliittista tahtoa puuttua alkoholinkäyttöön ja tarjontaan. Hän herätteli pohtimaan, millaisia tukipalveluita ja hoitoa lähipiiri tarvitsee ja pystyykö palvelujärjestelmä vastaamaan tähän tarpeeseen. – Voidaanko ehkäisevää työtä esimerkiksi rakentaa lähiyhteisön ja omaisten varaan? Tigerstedt kysyi.

Asiantuntija Marjatta Montonen valotti sitä, miten eri intressiryhmät toimivat Euroopan unionin tasolla. Riippumattomana asiantuntijana hän pystyi tarkoin kuvaamaan EU:ta terveyspoliittisen vaikuttamisen ympäristönä. Hän korosti, että EU on historiansa takia ennen kaikkea talousyhteisö ja lobbarit ovat luonnollinen osa sen koneistoa. Montonen toi epäkohtina esiin muun muassa sen, että vaikuttamistyössä alkoholiteollisuuden toimijat hyötyvät merkittävästi järjestösektoria suuremmista resursseistaan.

Seminaarin lopussa hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä kokosi esille tulleita näkökohtia hallituksen päihdehaittoja vähentävän työn näkökulmasta. Hoitoon liittyvien palvelujen ohella alkoholilaki ja -verotus ovat Tuomisen mukaan kannattavia investointeja. Tuomisen mukaan haitat muille on perspektiivi, jota kannattaa hyödyntää, kuten tupakkapolitiikan valmistelussa on tehty.

EHYT ry julkisti seminaarissa TNS Gallupin tuoreen selvityksen, jonka mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista pitää alkoholinkulutuksen ja päihdehaittojen vähentämistä alkoholilainsäädännön uudistamisen painopisteenä. EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi korosti kommenttipuheenvuorossaan, että suomalaisten yleinen mielipide ei tue alkoholiteollisuuden sekä mainos- ja ravitsemusalan levittämää työllisyysargumenttia. – Alkoholipolitiikka ei ole elinkeinopolitiikkaa vaan terveys ja hyvinvointipolitiikkaa, Aalto-Matturi totesi.

Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle -julkaisu on luettavissa täällä.

Seminaarin Powerpoint-esitykset

Peter Anderson: Harm to others and the global governance of alcohol.

Christoffer Tigerstedt: Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle.

Marjatta Montonen: Dialogisen alkoholipolitiikan aikakausi.