Kansanterveystyötä lobbauksen varjossa
Professori ja EHYT ry:n valtuuston puheenjohtajana kaksi kautta toiminut Pekka Puska on tunnettu pitkäjänteisestä työstään kansanterveyden parissa. Se vie häntä eläkkeelläkin maailmalle.
Haastatteluhetkellä Puska on juuri palannut puhujamatkalta Saudi-Arabiasta ja Omanista. Hän oli vuonna 2006 perustamassa alueella usean maan yhteistä kansanterveyslaitosta.
– Kulttuurisista eroista huolimatta Lähi-idässä on paljolti samoja haasteita kuin meillä, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja lihavuus. Rikkaassa Saudi-Arabiassa on hyviä sairaaloita, mutta perusterveydenhuolto on vielä vaatimatonta. Omanissa haluttiin kuulla erityisesti meidän sote-uudistuksestamme, kertoo Puska.
Suomessa kansanterveyttä haittaavat valitettavasti pitkälti samat taudit kuin 50 vuotta sitten – eli sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja diabetes.
– Kyse on elintavoista. Syyt liittyvät erityisesti ravintoon, tupakkaan, alkoholiin ja liikuntaan. Tavoitteena tulisi edelleen olla terveellisempi ruokavalio, alkoholin vähentäminen ja liikunnan lisääminen. Tärkeintä on, että voimme jatkaa tätä prosessia. Mutta jatkuvasti tulee myös monenlaisia uusia haasteita, huomauttaa Puska.
Alkoholin kulutus on Suomessa edelleen korkea, ja se aiheuttaa vuosittain tuhansia kuolemantapauksia ja kymmeniä tuhansia sairaalakäyntejä, sosiaalipalvelujen tarvetta, inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia.
Alkoholin lobbaus yltyy
Näin eduskuntavaalien alla alkoholiteollisuus ja vähittäiskauppa lobbaavat viiniä ruokakauppoihin entistä voimallisemmin. Puska toteaa, että alkoholin osalta Suomessa puuttuu samanlainen vahva kansanterveysnäkemys kuin tupakasta.
– Viime hallituskaudella tehtiin lakiehdotus vahvojen alkoholituotteiden saamiseksi kauppoihin. Panimoliitto ja vähittäiskauppa lobbasivat sitä voimakkaasti. Ehdotus meni tiukassa äänestyksessä nurin. Nyt keskittynyt vähittäiskauppa eli K- ja S-ryhmät sekä Lidl ovat vyöryttämässä uutta ehdotusta saada viinit ruokakauppoihin, toteaa Puska.
Terveysjärjestöt ovat olleet yhteydessä puolueisiin, joiden enemmistö näyttäisi Puskan mukaan kannattavan nykyistä vastuullista alkoholipolitiikkaa. Terveysjärjestöt ovat tehneet myös väestökyselyjä ja kertoneet laajasti väestölle haitallisista seurausvaikutuksista, joita muun muassa THL on arvioinut.
– Teollisuuden ja terveysjärjestöjen kyselyissä on saatu kysymyksistä riippumatta jonkin verran erilaisia tuloksia. THL on vuosittain arvioinut väestön alkoholipoliittisia mielipiteitä. Viimeisessä enemmistö 53 prosenttia kannatti nykyistä alkoholipolitiikkaa, ja vain kolmannes halusi kiristystä. Viinien ohella myös väkevien tulemista kaikkiin kauppoihin – mikä olisi todennäköinen seuraus – kannatti vain 25 prosenttia. Kun Alkolla on alle 400 myymälää, vaatimus toisi alkoholijuomat tuhansiin kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille.
Kun saatavuus lisääntyisi, se toisi myös melkoisen kaupallisen markkinoinnin. Puska pitääkin tärkeänä, että EHYT tuo esille ne merkittävät summat, joilla kauppa pyrkii vaikuttamaan saadakseen ainakin huomattavan osan alkoholijuomista kauppoihinsa.
– Kysynkin – raha vai terveys, toteaa Puska retorisesti ja painottaa, että EHYT ry:n kannattaa nyt jatkaa mahdollisimman laajasti kampanjointia alkoholimyynnin vapauttamisen haitoista.
Puska kiinnittää huomiota lobbauksen moniin muotoihin Suomessa: Firmojen edustajat käyvät tapaamassa poliitikkoja ja hankkivat liittolaisia, kuten Panimoteollisuus Jääkiekkoliiton. Elinkeinoelämä osallistuu julkiseen keskusteluun kannanotoin ja palkkaamiensa ”keskustelijoiden” kautta. Sosiaalisessa mediassa ”keskustelijat” vähättelevät alkoholin haittoja ja kertovat osatotuuksia. Somekeskustelu käy usein jopa aggressiivisena.
Lisäksi mainonta on muuttumassa yhä monitahoisemmaksi.
– Markkinointi on intensiivistä, ja siinä hyödynnetään asiakkaista kertyviä tietoja. Virvoketeollisuudella ja tupakkateollisuudella on myös paljon ”tieteellisesti” suunniteltua markkinointia. Ne tietävät, mikä tuottaa mielihyvää ja mikä ei.
Puska huokaisee, että kaikkeen lobbaukseen liittyvät argumentit ovat samanlaisia; niissä vedotaan verotulojen ja työllisyyden kasvuun sekä korostetaan ihmisen omaa vastuuta, valinnanvapautta ja terveyskasvatusta.
– Ympäristön paine on kuitenkin hyvin tärkeä elintavoissa – ja varsinkin nuorille. Terveyspolitiikan tavoitteena on tehdä terveelliset vaihtoehdot mahdollisimman luonnollisiksi.
Haasteena uudet nikotiinituotteet
Tupakkalain tavoitteena on savuton Suomi vuoteen 2030 mennessä. Paljon hyvää onkin jo saatu aikaan, ja tupakointi on vähentynyt. Poliittinen tuki on vahvaa. Viime vuonna tupakkalakia kiristettiin muun muassa niin, että tupakan maustamiskielto tiukentui ja brändäys kiellettiin. Tämän vuoden toukokuussa tupakkapakkausten on oltava yhdenmukaisia.
Haasteita kuitenkin riittää edelleen.
– Haasteena ovat uudet nikotiinituotteet, joita kansainvälinen tupakkateollisuus on siirtynyt kauppaamaan, toteaa Puska.
Niitä markkinoidaan voimakkaasti lapsille ja nuorille, ja saatavuus on tehty helpoksi.
Puska kuului tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmään, joka edellyttää, että seuraavassa hallitusohjelmassa sitoudutaan sen tekemiin ehdotuksiin.
– Nikotiinituotteille on saatava kunnon säätely. Tupakan ja muiden nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tukea on tehostettava ja myynnin ikäraja on nostettava 20 ikävuoteen. Tavoitteena on myös savuttomuus asuntoyhteisöissä.
Vaikuttavinta on ehkäisy
Keskustelu elintapasairauksista on Puskan mukaan usein hoitokeskeistä. Hän muistuttaa, etteivät kansantaudit poistu hoitamalla vaan ehkäisemällä.
– Ehkäisyn potentiaali suuri. Ravinnon, tupakan, alkoholin ja liikunnan kohdalla tiedetään, mitä pitäisi tehdä, muttei miten. Meillä on käytettävissämme kansallisia ja kansainvälisiä strategioita, jotka jäävät usein vain papereiksi.
Syitä on monia, niin kulttuurisia kuin poliittisia. Yksi suurimmista on kaupallinen vastustus.
– Argumentit pitäisi esittää poliittisille päättäjille mahdollisimman selkeästi. Yhtä tärkeää on väestön tuki. Äänestäjä on kuningas, muistuttaa kansanedustajanakin toiminut Puska.
EHYT ry:llä tärkeä rooli
Millä hartioilla kansanterveystyötä voidaan tehdä Suomessa? Kansanterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajana aiemmin toiminut Puska toteaa, että monessa maassa on valtiollinen terveyskasvatuslaitos, mutta Suomessa kansanterveystyö tapahtuu paljolti järjestöjen piirissä.
– THL on terveyden asiantuntijalaitos, ja sen työ välittyy kyllä järjestöjen työhön. Tämä on ihan hyvä systeemi. Järjestöillä pitäisi kuitenkin olla varoja hyvään terveyskasvatustyöhön. Ovatko budjettipäätökset jatkossa riittävän suuria? Kun tulee kova paine karsia jostain, poliitikot karsivat helposti ”pehmeiksi” koetuista kohteista, arvioi Puska.
EHYT ry:n kaltaisilla järjestöillä on Puskan mielestä riittävästi hartioita lobbaukseen kansanterveyden kehittämisen puolesta, vaikka kampanjointiin ei ole juurikaan varoja.
– Järjestöillä on keinoja, ne voivat tehdä esimerkiksi erilaisia kyselyjä. Kun Taloustutkimus kysyi kuluttajilta, pitäisikö energiajuomien myynti kieltää alle 15-vuotiailta, vastaajista yli 80 prosenttia vastasi ”kyllä”. Tällaisen tiedon jakaminen on tärkeää.
EHYT on Puskan mielestä kehittynyt viime vuosina valtavasti.
– Keskustoimiston painoarvo ja osaaminen on lisääntynyt. Samoin yhteydet päätöksentekijöihin ja erilaisiin yhteistyökumppaneihin. Painoarvon kasvun näkee siitä, kuinka sitä yhä enemmän kuullaan päättävissä elimissä ja noteerataan tiedotusvälineissä – ja kuinka vastustavat tahot yhä enemmän moittivat.
– Poliittiset päätöksentekijät pitävät EHYT ry:tä tärkeänä lausujana rahapeli-, tupakka- ja alkoholikeskusteluissa. Heille pitää esittää kovaa, tutkittua tietoa. Mutta ehkä vielä tärkeämpää on mobilisoida väestöä. Siinä on järjestöillä, kuten EHYT ry:llä, tärkeä rooli toteaa Pekka Puska.