Treenataan digitasapainoa nuoren urheilijan arjessa
Urheiluvalmennuksessa puhutaan usein, että tavoitteena on laadukas arki. Urheilevan nuoren laadukkaassa arjessa 24 tunnin vuorokausirytmistä voidaan käyttää karkeasti 10 tuntia yöuniin, 6 tuntia koulupäivään ja 3 tuntia ohjattuun ja omatoimiseen liikuntaan. Jäljelle jäävät 5 tuntia kuluvat esimerkiksi läksyjen tekoon, ruokailuihin sekä ajanviettoon perheen ja kavereiden kanssa.
Unella ja levolla, koulunkäynnillä, harjoittelulla sekä ravinnolla ja sosiaalisilla suhteilla tiedetään olevan vaikutusta siihen, toteutuuko nuoren urheilijan laadukas arki. Edellä mainittujen asioiden listaan on tarpeen lisätä yksi tiiviisti nuorten urheilijoiden elämään kuuluva ja päivittäistä ajankäyttöä muovaava tekijä.
Nuoret viettävät netissä yli 6 tuntia päivittäin
Ajankäyttötutkimusten mukaan 15-24-vuotiaat nuoret viettävät netissä yli kuusi tuntia päivittäin. Mobiililaitteilla, tietokoneilla ja pelikonsoleilla tapahtuvaa digipelaamista 13-19-vuotiaat nuoret harrastavat keskimäärin noin 2,5 tuntia päivässä.
Nuorten arjen ajankäyttöä on mullistanut erityisesti lisääntynyt älypuhelinten käyttö, ja tänä päivänä lähes kaikki kouluikäiset nuoret käyttävät älypuhelinta. Tuntimäärältään älypuhelimen ja digipelien parissa vietetty päivittäinen aika on niin pitkä, että tämä ”media-aika” on usein käytännössä nuorten arkipäiviä aamusta iltaan läpileikkaava tekijä ja vaikuttaa suoraan tai välillisesti päivän eri toimintojen sujumiseen.
Haitat voivat olla monenlaisia
Samaan aikaan kun nuorten päivittäinen media-aika on pidentynyt, on saatu huolestuttavaa tutkimustietoa siitä, miten nuoret nukkuvat yhä vähemmän, keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet, kumaran asennon aiheuttamat niska- ja hartiavaivat ovat yleistyneet ja jokapäiväinen fyysinen aktiivisuus on riittävää vain harvalla urheilevalla nuorellakaan.
Nuoren urheilijan elämässä digimedian käyttöön liittyvät haitat voivat näkyä esimerkiksi siten, että unikaverina oleva puhelin viivästyttää toistuvasti yöunille nukahtamista, minkä seurauksena oppitunneille ja treeneihin keskittyminen kärsii ja väsyneenä päivän aikainen paikallaanolokin helposti lisääntyy.
Haitat ovat usein seurausta siitä, kun runsas älypuhelimen käyttö häiritsee päivittäisten toimintojen hoitamista. Uniongelmien lisäksi tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että koulumatkalla huomio keskittyy liikenteen seuraamisen sijasta puhelimeen, välituntiliikunta korvataan fyysisesti passiivisella ajalla puhelimen parissa tai päivällisaikaan perheen yhteinen ruokailu- ja keskusteluhetki lässähtää puhelinten piippaukseen.
Nuorille digimedian käyttöön liittyvät haitat voivat olla monenlaisia, sillä keskustelua ja huolta herättävät lisäksi esimerkiksi sopimattomat nettisisällöt, häirintä- ja kiusaamistapaukset somessa ja pikaviestipalveluissa sekä rahanmeno mobiilipelien sisältämiin pieniin maksuihin.
Kohtuus on hyvä tavoite
Haittojen ohella on muistettava, että älypuhelimet ja digipelit voivat olla monin tavoin hyödyllisiä. Puhelin helpottaa arkisten asioiden hoitoa, säästää aikaa ja antaa turvaa auttamalla pitämään yhteyttä läheisiin. Parhaimmillaan esimerkiksi älykelloon liitetyt mobiilisovellukset motivoivat nuoria lisäämään omaehtoista liikuntaa tai auttavat valmentajaa urheilijan harjoittelun seurannassa.
Ajankäytöllisesti hallussa oleva ja sisällöllisesti ikätasolle sopiva digipelaaminen puolestaan on hyvä harrastus, joka tarjoaa monelle urheilevalle nuorelle hauskaa yhdessäoloa, onnistumisen kokemuksia ja edistää oppimista esimerkiksi vieraan kielen osalta.
Päivittäisen media-ajan suhteen kohtuus on hyvä tavoite. Jokaisen on hyödyllistä pysähtyä tarkastelemaan omia digimedian käyttötapojaan. Kohtaamme useita kertoja päivässä tilanteen, jossa älypuhelinta ryhdytään kaivamaan taskusta tai laukusta. Noissa hetkissä voi pohtia tarvitsenko puhelintani juuri nyt, vai antaisinko aikaa esimerkiksi ihmisten väliselle luonnolliselle vuorovaikutukselle tai virkistävälle jaloitteluhetkelle. Toisaalta silloin, kun älypuhelinta käytetään, on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaisessa asennossa laitetta käytetään. Hyvä keino suoristaa kumaraan painunutta huonoa ryhtiä on nostaa puhelinta ylöspäin, sen sijaan että kurkottaa katsettaan puhelimen puoleen.
Digitasapaino on osa nuoren urheilijan laadukasta arkea
Usein älypuhelinten ja digipelien parissa vietetty aika on hyvää aikaa silloin, kun vuorokausirytmissä on hallussa sopiva tasapaino media-ajan ja muun ajan kanssa. Kasvu kestävään ”digitasapainoiseen” elämään on haastava tehtävä, jossa lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten kasvatuksellista tukea. Aikuisen näyttämä esimerkki on hyvä lähtökohta, sillä älylaitteiden käyttötavat opitaan usein esimerkin kautta.
Digitasapaino on osa nuoren urheilijan laadukasta arkea. Siksi modernissa urheiluvalmennuksessa on tärkeä huomioida älypuhelimen käyttö ja digipelaaminen. Käytännön vinkkejä ja työkaluja digimedian käyttöön liittyvien haittojen ehkäisyyn saat EHYT ry:n SPORTTI-hankkeen uudelta verkkokurssilta. Erityisesti lasten ja nuorten urheilun parissa toimiville valmentajille ja muille urheiluseuratoimijoille suunnattu Terveyttä edistävä urheiluseura -verkkokurssi on maksuton ja kaikille avoin. Kurssin kesto on noin 1-1,5 h ja kurssin voi suorittaa omaan tahtiin haluamanaan ajankohtana.