Avoimuus ja asiallisuus kantavat huumausaineiden haittojen ehkäisyssä
EHYT luottaa rauhalliseen ja johdonmukaiseen keskustelutapaan huumausaineita koskevissa kysymyksissä. Näkyvyyttä tällä alueella ovat tuoneet etenkin hankkeet, jotka järjestö on toteuttanut kannabiksen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Huumausaineista aiheutuvien haittojen ehkäisy on kuulunut EHYT ry:n toimintaan alusta asti. Järjestön asiantuntija Kim Kannussaari kuvailee EHYTin tapaa suhtautua tähän teemaan rauhalliseksi, ei-hysterisoivaksi ja faktatietoon perustuvaksi. Sellaista se oli jo hänen aiemmassa työpaikassaan, Elämä On Parasta Huumetta ry:ssä, joka oli yksi EHYTin perustajajärjestöistä.
– Olemme osallistuneet huumepoliittiseen keskusteluun ehkäisevä päihdetyö edellä, ja matkan varrella mukaan on tullut myös haittoja vähentäviä elementtejä. Olemme seuranneet, mitä keskustelukulttuurissa Suomessa ja sen ulkopuolella tapahtuu, ja osallistuneet siihen tarpeen mukaan, Kannussaari kertoo.
Hän toteaa suomalaisten asenteiden huumausaineita kohtaan muuttuneen aiempaa neutraalimmiksi kymmenessä vuodessa. Silti kyse on yhä vahvasti mielipiteitä jakavasta asiasta ja teemasta, johon liittyy vahva stigma terminologiaa myöten. Kannussaari kertookin käyttävänsä huumausaineista mieluiten termiä laittomat päihteet.
EHYT pyrkii järjestön toiminnanjohtajana vuonna 2017 aloittaneen Juha Mikkosen mukaan paitsi ehkäisemään laittomien päihteiden käytön aloittamista myös vaikuttamaan siihen, ettei käyttäjille aiheutuisi kohtuuttomia, loppuelämää varjostavia seurauksia.
– Järjestössä on melko laaja jäsenpohja, joten myös huumausainekysymykseen on monenlaisia kantoja. EHYT on velvollinen kuuntelemaan kaikkia näkemyksiä. Vahvuutemme tässä keskustelussa on, että pystymme suhteellisen neutraalisti ja objektiivisesti arvioimaan eri puolia ja tasapainoilemaan niiden välillä, Mikkonen sanoo.
Kannabishankkeissa koulutettiin iso joukko ammattilaisia
Laittomien päihteiden käyttö on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa, ja etenkin kannabiksen kokeilu ja käyttö on yleistynyt. Kanadan muutaman vuoden takainen päätös laillistaa kannabis on lisännyt aiheesta keskustelua muuallakin, myös Suomessa. Vihreät ilmoitti vuonna 2021 kannattavansa kannabiksen käytön, myynnin, hallussapidon ja valmistuksen laillistamista.
Kannussaari uskoo, että tähän on vielä Suomessa matkaa.
– Yhteiskuntamme ei ole tähän vielä kypsä, eikä sen tarvitse ollakaan. On parempi odotella ja katsoa, mitä muualla maailmassa tapahtuu – tässä asiassa ei tarvitse olla edelläkävijä, hän arvioi.
Vuosina 2015–2017 EHYT toteutti Miten puhua kannabiksesta -hankkeen, jossa koulutettiin terveydenhuollon ja oppilaitosten ammattilaisia kannabiksesta keskustelemiseen.
Työ jatkui vuosina 2018–2020 toteutetussa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeessa, jonka EHYT toteutti yhdessä kumppanijärjestö YADin kanssa. Tavoitteena oli auttaa kannabista käyttäviä nuoria lyhytintervention ja oma-avun avulla kannabiksen käytön lopettamisessa tai vähentämisessä. Hankkeessa koulutettiin yli 13 000 ammattilaista, jotka kohtaavat kannabista käyttäviä nuoria.
Edelleen EHYT tarjoaa kannabiskoulutusta ja aiheeseen liittyviä opetusmateriaaleja ammattilaisille.
– Olemme kuunnelleet osallistujien tarvetta ja palautteita, ja niissä ovat usein korostuneet puheeksi ottamisen asiat, järjestön kannabistyöstä vastaava Kannussaari kertoo.
Haittojen ehkäisemiseen kuuluu myös niiden vähentäminen
Kieltopolitiikan rinnalla Suomessa tehdään myös haittoja vähentävää huumausainepolitiikkaa. Sen perusajatuksena on purkaa huumeidenkäyttöön liittyvää stigmaa niin, että huumeita käyttävien ihmisten ongelmiin suhtaudutaan käytännönläheisesti ja moralisoimatta ja heitä kohdellaan kunnioittavasti täysivaltaisina kansalaisina.
Tätä lähestymistapaa EHYTkin pitää tärkeänä.
– Haittojen vähentäminen tarkoittaa sitä, että jos ihminen ei ole valmis lopettamaan käyttöä, vähentäminenkin on paikallaan. Tai sitä, että päihteiden käyttäjien olosuhteet ja palvelut luodaan sellaisiksi, että haittoja tulisi mahdollisimman vähän, Kim Kannussaari kuvailee.
Haittojen vähentäminen tarkoittaa sitä, että jos ihminen ei ole valmis lopettamaan käyttöä, vähentäminenkin on paikallaan. Tai sitä, että päihteiden käyttäjien olosuhteet ja palvelut luodaan sellaisiksi, että haittoja tulisi mahdollisimman vähän.
Kim Kannussaari, asiantuntija
Esimerkiksi Päihdeasiamiestoiminnassa vaikutetaan päihdehuollon toimijoihin ja puolustetaan päihdeasiakkaiden oikeuksia. A-kiltojen Liitolta EHYTille vuonna 2015 siirtynyt toiminta tukee ja täydentää lakisääteistä potilas- ja sosiaaliasiamiesjärjestelmää.
– Yleisellä tasolla pääasiallinen päihde on alkoholi, mutta meille yhteyttä ottavista ihmisistä suuremmalla osalla on riippuvuutta huumeisiin ja lääkkeisiin. Usein ongelmat liittyvät hoitoon pääsyyn, hoitokäytöntöihin tai asiakkaan kokemaan kohteluun, kertoo päihdeasiamies Tuula Sillanpää.
EHYT on myös mukana kansainvälisessä haittojen vähentämisen verkostossa, European Harm Reduction Networkissa. Edustuksesta verkostossa vastaa aluetyöntekijä Mika Mikkonen, joka on aiemmalla työurallaan toiminut pitkään huumausaineiden käyttäjien parissa.
– EHYT on verkostossa mukana focal pointina. Se tarkoittaa sitä, että tuotamme muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa maakohtaista tietoa Suomesta, Mika Mikkonen kertoo.
EHYTin näkemykset kiinnostavat kannabis-keskusteluissa
Miten puhua kannabiksesta -hankkeessa EHYTin kasvot suomalaiseen huumausainekeskusteluun antoi Kim Kannussaari. Hän on siitä lähtienkin saanut usein kommentoida laittomiin päihteisiin liittyviä kysymyksiä julkisuudessa.
– Ennen tuota hanketta Suomessa ei ollut ollut minkäänlaista kannabikseen liittyvää projektia, ja aihe kiinnosti mediaa todella paljon. Olen kokenut keskusteluun osallistumisen positiiviseksi, koska se on korostanut EHYTin roolia myös huumepoliittisessa keskustelussa, ei vain alkoholipolitiikassa.
Ennen tuota hanketta Suomessa ei ollut ollut minkäänlaista kannabikseen liittyvää projektia, ja aihe kiinnosti mediaa todella paljon.
Kim Kannussaari, asiantuntija
Kannabis kirvoittaa paljon keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Kärjekkäintä keskustelu oli Kannussaaren mukaan vuosina 2015–2017, jolloin EHYTiä haastettiin voimakkaasti kannabispolitiikasta. Sen jälkeen laineet ovat rauhoittuneet.
– Tulimme mukaan uutena toimijana ja haimme suuntaa. Olemme hiljalleen voittaneet meitä vastustavien tahojen luottamuksen johdonmukaisella ja rauhallisella suhtautumisella. Nyt meitä tägätään mukaan keskusteluihin ja halutaan kuulla, mitä mieltä olemme. Näen sen tietynlaisena kunnioituksena ja ammattitaidon osoituksena, Kannussaari toteaa.