Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuntien ykköstehtävä
Olemme eläneet vuoden koronan varjossa, eikä selkeää loppua tilanteelle ole näköpiirissä. Erityisesti lapsille ja nuorille vuosi on pitkä aika. Lisääntyvä oireilu lasten ja nuorten keskuudessa on totta ja kaikki mahdolliset toimet hyvinvoinnin turvaamiseksi on otettava käyttöön pikaisesti. On toimittava laajalla rintamalla ja kunnilla on tässä työssä merkittävä rooli.
Varttuva sukupolvi on arvokkainta, mitä meillä yhteiskuntana on. Meidän kaikkien aikuisten tehtävä on pitää lasten ja nuorten tulevaisuususkoa yllä ja luotava heille toiveikasta visiota tulevaisuudesta, vaikka näkymä onkin tällä hetkellä usvan ja sumun peitossa.
Tulevaisuudessa kunnan merkittävimmät järjestämisvastuut koskevat varhaiskasvatusta ja perusopetusta sote-asioiden siirtyessä maakunnille. Kuntien on pystyttävä turvaamaan laadukkaat varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut haastavasta tilanteesta huolimatta. Hyvin järjestetty ja resursoitu palvelu toimii usein myös ennaltaehkäisevänä toimintana.
Kunnassa on tärkeä pohtia palvelujen järjestämistä kuntalaisten tarpeista käsin. Arjen sujumisen kannalta tärkeää on esimerkiksi se, että varhaiskasvatus on lähipalvelu. Tulevaisuudessa palveluja joudutaan varmasti keskittämään vielä nykyistä enemmän, mutta niiden saavutettavuudesta ja laadusta on pidettävä huolta.
Varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä. Nämä tärkeät tavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa vain laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Lapsen näkövinkkelistä katsottuna laadukas varhaiskasvatus muodostuu monipuolisesta ja tasalaatuisesta toiminnasta, jota toteuttaa koulutettu ja työhönsä sitoutunut henkilökunta. Tärkeää on myös kiinteä lapsiryhmä ja kaverit. Terveiden ja turvallisten tilojen tulee olla itsestäänselvyys. Myös vanhempien näkökulmasta toiminta on hyvää, jos siinä toteutuvat edellä mainitut asiat.
Varhaiskasvatuksessa on tapahtunut paljon hyvää. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen sekä henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun palauttaminen ennalleen vakauttavat varhaiskasvatuksen rakenteita. Käynnissä oleva kehittämistyö kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun myötä tulee lisäämään varhaiskasvatuksen pedagogista merkitystä. Lapsen elämä on kokonaisuus ja suomalaisen varhaiskasvatuksen merkitys kiteytyy educare-ajatteluun. Oppimisen lisäksi hoiva, kasvatus ja leikki ovat lapsen kokonaiskehityksen kannalta merkittäviä asioita.
Lasten hyvinvointityöhön on tärkeä ottaa vanhemmat mukaan. Yhteinen työskentely päiväkodeissa lasten hyvinvoinnin eteen on todellista vanhempien osallisuutta. Yhteistä työtä on paljon ja hyvinvointiteemoja loputon määrä. Yhdessä voidaan tehdä paljon lasten tunne-elämän, kaveritaitojen ja kiusaamisen ehkäisyn eteen.
Pandemian yhä jatkuessa monet perheet ovat joutuneet esimerkiksi työttömyyden tai terveysongelmien takia kiperiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin. On tärkeää, että perheiden tukipalvelut ovat helposti näiden perheiden saatavilla.
Kuntavaaliehdokkaana haluat varmasti olla luomassa omaan kotikuntaasi laadukasta varhaiskasvatusta ja hyvinvointia lapsiperheille – ihmisiä kuuntelevassa kunnassa on hyvä elää.