Työtä virtuaalisissa nuorisotiloissa

Nuoret ja nuoret aikuiset ovat lähes tauotta verkossa: lähettämässä viestejä, kuvia, videoklippejä, juttelemassa, lukemassa, hakemassa tietoa. Siksi sosiaalinen media eli some kuuluu keskeisesti EHYT ry:n työkalupakkiin.

– Ehkäisevää päihdetyötä täytyy tehdä siellä, missä kohderyhmämme ovat. Some mahdollistaa jatkuvan vuorovaikutuksen nuorten kanssa, sanoo EHYT ry:n verkkopedagogi Mikael Westman.

– Somessa tavoittaa helposti ihmisiä ympäri Suomen. Osallistumiskynnys keskusteluihin on matala, lisää verkkopedagogi Piia Aspegren.

EHYT ry:n verkkotyön yksikön osastopäällikkö Ilmo Jokinen muistuttaa somen jättämistä jäljistä.

– Jossakin tilaisuudessa sanotut sanat saattavat nopeasti unohtua. Sosiaaliseen mediaan laitetut viestit ja kuvat voivat jäädä elämään pitkäksi aikaa, ja niitä on mahdollista käydä katsomassa vuosienkin jälkeen. 

Persoonallisuus peliin

Some muodostaa suurimman siivun EHYTin verkkotyön yksikön toiminnasta. Yksikössä toimii seitsemän verkkopedagogia, joista neljän työajasta yli puolet on varattu somelle – suunnitteluun, tekstien, kuvien ja videoiden tekemiseen sekä keskustelujen vetämiseen ja kysymyksiin vastaamiseen.

Erilaisia tietoteknisiä alustoja on vastuutettu niin, että esimerkiksi Westman tekee Youtubeen muutaman videon kuukausittain. Lisäksi Westman ja hänen kollegansa pallottelevat ideoita ja sparraavat toisiaan.

EHYTin työntekijät toimivat sekä tiiminä että itsenäisesti. He työskentelevät luovasti, avoimesti, rehellisesti ja pistämällä persoonallisuutensa peliin. Aikoinaan tiukasti vaalittu anonymiteetti on vaihtunut avoimuuteen.

– Esiinnymme omilla nimillämme ja kasvoillamme kaikissa palveluissa. Mainitsemme aina, että työskentelemme EHYTissä, Aspegren sanoo.

Mukana monissa kaupallisissa palveluissa

EHYT ja yksi sen edeltäjäjärjestöistä – Elämä On Parasta Huumetta ry –ovat tehneet töitä somessa vuodesta 2002 lähtien. Somea ei tosin vielä silloin tunnettu terminä ja muutenkin verkkomaailma näyttäytyi toisenlaisena.

– Kun olimme mukana kahdessa paikassa, kohtasimme valtaosan verkossa viihtyvistä nuorista. Nyt teemme töitä parillakymmenellä alustalla, Jokinen laskeskelee.

Eri alustoilla EHYT käsittelee laajasti ehkäisevän päihdetyön teemoja. Tavat vaihtelevat kohderyhmän mukaan. Nuorten kanssa keskustellaan, aikuisille voidaan kertoa kovia faktoja lähteineen. Molempia ryhmiä EHYT haluaa haastaa miettimään päihdeteemaa.

– Meillä on vuosittainen toimintasuunnitelma tavoitteineen ja jokaisella alustalla omat tavoitteensa osallistujamääriin asti. Vaikka nuoret ovat merkittävin kohderyhmä, puhuttelemme aikuisia muun muassa ylläpitämällämme etkot.fi-sivustolla sekä Vauva-lehden foorumilla ja Facebookissa, Jokinen mainitsee.

EHYT ei rakenna someen omia palvelujaan, vaan toimii yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa. Se ei kuitenkaan maksa palveluista ylläpitäjille.

– Toimintamalleja ja elementtejä voisi toki ostaa, mutta mikään ei takaa niiden perustana olevan sovelluksen pitkäikäistä suosiota.

Käyttäjät kun kuitenkin määrittelevät palvelun ja sen sisällön. Erityisesti nuoret haluavat muokata yhteisöjä vastaamaan senhetkisiä tarpeitaan, Jokinen korostaa.

Joustavasti alustasta toiseen

EHYTin verkkopedagogien ja ehkäisevän päihdetyön suurin haaste on kova kilpailu huomiosta ja suosiosta. Kuinka somessa saa äänensä kuuluviin ja viestinsä eteenpäin?

– Somekulttuuri myös muuttuu tosi nopeasti. Toisten sovellusten suosio nousee hetkessä, toisten taas laskee. Samalla sivustot ja niiden luonne kehittyvät. Esimerkiksi keskustelupalstojen suosio on vähentynyt, Instagramin ja Snapchatin kaltaisten kuvallisten palvelujen suosio puolestaan lisääntynyt, Aspegren mainitsee.

– Mistä siis juuri nyt tavoitamme nuoret, kuinka pystymme omaksumaan somen uudet mahdollisuudet ja paikat?

EHYTin vahvuus somen suhteen on joustavuus. Jos jokin ei enää toimi, siitä ei väkisin pidetä kiinni vaan kokeillaan uutta. Toisaalta taas vanhaa ei kannata suin päin hylätä, sillä pirstaleisuus leimaa erityisesti nuorten somekäyttäytymistä.

– Jotta tavoittaisi monia nuoria, täytyy olla monessa mukana, Westman huomauttaa.

Pyrähdyksiksi jäävien sovellusten rinnalla jotkut sinnittelevät vuodesta toiseen. Esimerkiksi Habbossa – maailman suurimmassa virtuaalihotellissa – käyttäjät ovat palvelun mukana vanhentuneet alakouluikäisistä parikymppisiksi.

Huteja ja hittejä

Vuosien varrella EHYT on kokenut somessa sekä huteja että hittejä.

Jotkut paikat ja palvelut eivät ole lähteneet lentoon tekohengityksestä huolimatta. Aktiivinen foorumi voi osoittautua sisäänpäin lämpiäväksi ja EHYTin järjestämiä keskusteluja vieroksuvaksi. EHYT saattaa silti jättää foorumille niin sanotun kylmäasemayhteisönsä kyselyjä ja blogeja varten.

– Huono menestys ei ole epäonnistumista, jos siitä oppii jotain, Aspegren sanoo.

– Välillä suuret suunnitelmat ja yhteistyökuviot jäävät toteutumatta. Suunnittelimme taannoin pitkään vanhempainiltakonseptia, josta ei koskaan tullut mitään. Syrjään jäi myös idea kuuluisien suomalaisten esiintyjien tv-pätkien dubbaamisesta humoristisesti ja päihdeteemaisesti, Jokinen mainitsee.

Yksi EHYTin suurimmista somemenestyksistä on Habbon HUBU-bussi, jossa kymmenkunta nuorta käy ryhmäkeskustelua ehkäisevän päihdetyön aiheista. Yhä edelleen näihin keskusteluihin pitää jonottaa.

– Lähes kaikki nuorten kanssa toimivat julkishallinnon tahot ovat harjoitelleet kanssamme HUBU-bussissa juttelemalla siellä nuorten kanssa, Jokinen kertoo.

Toinen yksittäinen suuri menestys on ollut goSupermodel – nyt jo kuopattu palvelu. EHYT meni mukaan palvelun nousuvaiheessa ja sai siellä 3 000 – 5 000 vastausta palautekyselyyn kaksi kertaa vuodessa. Pois osattiin lähteä ennen sovelluksen hiipumista.

– Ajoituksen kannalta satsaaminen someen muistuttaa pörssisijoittamista. Panostus pitää laittaa ja ottaa pois oikeaan aikaan, Jokinen arvioi.