Työntekijän liiallinen rahapelaaminen voi näkyä työpaikan arjessa

“Rahapelaaminen voi vaikuttaa työntekijän työkykyyn eri tavoin; väsymyksenä, työtehon heikkenemisenä ja lisääntyneinä poissaoloina. Työnantajalle rahapelihaitat ovat vielä vieras asia ja on hyvä, että työnantajat saavat ohjeistusta rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen”, toteaa asiantuntija Hanna Pratsch Työturvallisuuskeskuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi Työelämä pelissä -tukiaineiston, joka on tuotettu yhteistyössä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Aineisto tarjoaa tietoa ja keinoja rahapelihaittojen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä työyhteisössä. Se on tarkoitettu työpaikoille esimerkiksi työsuojelun, luottamusmiesten, henkilöstöhallinnon, esimiesten sekä johtajien käyttöön rahapelihaittojen ehkäisemisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukiaineisto julkaistaan ruotsinkielisenä vielä helmikuussa. 

Rahapelihaittojen ehkäiseminen tukee työhyvinvointia. Tukiaineistossa annetaan käytännön ohjeita työnantajalle, kuinka liittää se osaksi työpaikan hyvinvointistrategiaa.

“Tukiaineistossa kuvataan, miten rahapelaaminen voi vaikuttaa työntekijään ja miten työnanantaja voi toimia ehkäistäkseen rahapelihaittoja ennalta”, kertoo projektiasiantuntija Salla Karjalainen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.

Rahapelien kanssa työskentelevillä riski haittojen ilmenemiseen

Rahapelien parissa työskentely ja se, että omassa työympäristössä on rahapelejä, voivat lisätä työntekijän pelaamista ja pelihaittojen ilmenemisen riskiä. Myös työn luonne voi vaikuttaa peliongelman kehittymiseen. Esimerkiksi kuljetusalalla työskentelevät viettävät usein taukojaan paikoissa, joissa rahapelejä on saatavilla. Vuorotyö taas saattaa altistaa verkkorahapelaamiselle, jos työrytmi haittaa muuta harrastamista.

Rahapelihaittojen ehkäisy osaksi päihdeohjelmaa

”Jos liiallinen pelaaminen alkaa vaikuttaa työntekijän työkykyyn, työtehoon ja työpaikan ilmapiiriin, se on syytä ottaa puheeksi. Varhaisen välittämisen malli, joka on tehty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, sopii myös tähän ja helpottaa työnantajan puheeksiottamista. Tukiaineistossa on vinkkejä ja esimerkkejä keskustelun avaamisesta”, Hanna Pratsch kertoo.

Peliongelmasta johtuva työtehtävien laiminlyönti kuormittaa työyhteisöä ja huonontaa työilmapiiriä. Tukiaineistossa määritellään työyhteisön vastuut rahapelihaittojen ehkäisemiseksi, sekä kuvataan myös työterveyshuollon rooli osana kokonaisuutta. Rahapelihaittojen ehkäisy voidaan sisällyttää osaksi työpaikan päihdeohjelmaa.

“Rahapelaamisen suhteen voidaan sopia yhteiset säännöt samoin kuin päihdekysymysten kohdalla ja kirjata ne osaksi päihdeohjelmaa. Päihdeohjelman laatimiseen on ohjeet Työterveyslaitoksen Päihdeohjelmaoppaassa”, toteaa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Leena Hirvonen.

Työssäkäyvät näkyvät hoitopalveluissa

Vuonna 2015 toteutetun Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen mukaan suomalaisista 80 prosenttia oli pelannut jotain rahapeliä edeltävän vuoden aikana. Suurimmalle osalle pelaajista rahapelaaminen ei aiheuta haittoja. Ajan tai rahan runsas käyttäminen rahapelaamiseen voi kuitenkin johtaa rahapelihaittoihin. Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen mukaan 3,3 prosentilla suomalaisista oli rahapeliongelma ja 18,3 prosenttia pelasi vähintään riskitasolla.

Työelämä pelissä -tukiaineisto:

Työterveyslaitoksen päihdeohjelmaopas:

Työturvallisuuskeskus – Päihdetyö työpaikalla

 

Lisätiedot:

Hanna Pratsch
asiantuntija
Työturvallisuuskeskus TTK
p. +358 50 544 4889
hanna.pratsch@ttk.fi

Salla Karjalainen
projektiasiantuntija
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
p. +358 50 514 7658
salla.karjalainen@ehyt.fi

Leena Hirvonen
erityisasiantuntija
Työterveyslaitos
p.  +358 30 474 2667
leena.hirvonen@ttl.fi