Tipaton voi olla miehelle vaikea – ”kyllähän saunaillassa pitää bisseä ottaa”

Mainostoimisto Smoyssa Helsingissä Tipattomasta tammikuusta innostui lähes koko työyhteisö ja projektijohtaja Kimmo Levonen kertoo viettäneensä tipatonta rinta rottingilla. Hän pitää tipatonta jokaisen henkilökohtaisena päätöksenä ja hyvänä tilaisuutena puntaroida omaa alkoholinkäyttöä. – Kun siitä ei itse tee numeroa, niin ei se ketään hetkauta negatiivisesti, Levonen toteaa. Monelle miehelle alkoholista pidättäytyminen voi kuitenkin olla vaikea paikka. – Kyllähän saunaillassa pitää bisseä ottaa, kertoo Levonen kuulleensa reaktiona tipattomuuteen.

Kaveri- tai työporukkaa yhteinen tipaton voi kuitenkin myös sitoa yhteen. Se tuo myös kahvipöydän alkoholikeskusteluun uutta syvyyttä ja näkökulmaa.
– Monesti puhutaan ja vitsaillaankin tilanteista, joihin alkoholi on normaalisti kuulunut, Levonen pohtii.
– Tipaton voi yhdistää, kun alkoholista keskustellaan enemmän ja luontevammin, löydetään uusia tapoja viettää yhdessä aikaa, toteaa EHYT ry:n kouluttaja Timo Nerkko.

Tipaton on herättänyt keskustelua myös Levosen kotona.
– Alkoholi korvautuu muilla nautinnoilla, kuten hyvillä ruuilla ja jälkiruuilla. Vaimo ja tytär ovat innostuneet leipomaan. Urheilijatytär ei käytä alkoholia lainkaan, joten vanhempien tipaton tammikuu on tehnyt häneen vaikutuksen, Levonen kertoo.

Levonen arvelee, että liika juominen on usein erityisesti vanhempien sukupolvien ongelma.
– Alkoholia on helppo saada ja se on arkipäivään kuuluva juttu, Levonen toteaa.
– Alkoholi on erityisesti miesporukassa vitsailun aihe, arvelee aikuisten ja erityisesti työyhteisöjen parissa työskentelevä Nerkko.
– Nauraminen myös peittää alleen aiheen kipeyden. Huoli alkoholinkäytöstä otetaan puheeksi vain hyvin läheisten ihmisten kesken, hän toteaa.
– Juomisen puheeksi ottaminen kaverin kanssa on todella vaikeaa, toteaa Levonen. – Moni loukkaantuu ja käskee olla puuttumatta asioihin. Jokainen uskoo tuntevansa oman alkoholinkäyttönsä parhaiten, ja ongelmatasolla se ei voi olla.

Kaverin juomiseen pyritäänkin usein vaikuttamaan välillisesti.
– Kaverin kanssa suunnitellaan sellaisia yhteisiä menoja, joissa alkoholi on helppo välttää, Nerkko kuvaa.
Työpaikoilla taas päihdeohjelma on hyvä keino käsitellä alkoholiin liittyviä kysymyksiä. Hyvässä päihdeohjelmassa esimerkiksi määritellään milloin on sopivaa tarjota alkoholia ja kuinka paljon. Silloin ei tule kiusausta juoda niin paljon, että työnantajan tarvitsisi puuttua juomiseen, Nerkko toteaa. Hän muistuttaa, että päihdeohjelma on ennen kaikkea väline muutokseen ja keskusteluun, ei vain valvonnan väline.

Levonen on esimiehen asemassa pohtinut alkoholinkäytön puheeksi ottamista myös työyhteisössä. Hän pitää tärkeänä rehellistä ja avointa keskustelua työntekijän kanssa. Timo Nerkko antaa tilanteeseen käytännön vinkin:
– Keskustelu kannattaa aloittaa yleisemmin jaksamisesta ja väsymyksestä tai vaikkapa lasten kasvattamisen haasteista.

 

Lisätietoja:

Timo Nerkko
kouluttaja, aikuistyö, EHYT ry
puh. 050 570 7825
timo.nerkko[at]ehyt.fi

 

Kimmo Levonen
projektijohtaja, mainostoimisto Smoy
puh. 044 538 6636
kimmo.levonen[at]smoy.com