Puhe Näkymättömät lapset -vetoomuksen luovutustilaisuudessa eduskunnassa 25.3.2025
Näkymättömät lapset -kansalaisvetoomus luovutettiin eduskunnassa Helsingissä 25.3.2025 varapuhemies Tarja Filatoville. Vetoomuksen luovutti EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylösen ja A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhkin kanssa.
Arvoisa varapuhemies, arvoisat kansanedustajat ja hyvät kuulijat. Kiitos, että olemme saaneet tulla tänne tänään luovuttamaan tärkeän kansalaisvetoomuksen. Nimeni on Juha Mikkonen ja työskentelen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajana.
Aluksi haluan kiittää kaikkia vetoomuksen allekirjoittaneita kansalaisia sekä muita pääyhteistyökumppaneita eli A-klinikkasäätiötä ja Ensi- ja turvakotien liittoa hyvin sujuneesta yhteistyöstä tämän tärkeän vetoomuksen edistämisessä. Lisäksi haluan kiittää kampanjan tukijoita – Suomen Vanhempainliittoa, Lastensuojelun keskusliittoa ja Väestöliittoa – kampanjan viestien levittämisestä.
***
Nyt luovutettavan vetoomuksen takana on tähän mennessä yli 14 000 allekirjoittajaa. Aiomme jatkaa nimien keräämistä myös tämän luovutustilaisuuden jälkeen.
Vetoomuksen nimi on Näkymättömät lapset, mutta sen tarkoitus on tehdä nämä lapset näkyviksi.
Vetoomuksen viesti on, että väkevämpien alkoholijuomien saatavuutta ei pidä helpottaa, eikä alkoholin kotiinkuljetusta tule sallia. Suomalaisen alkoholipolitiikan keskiössä on oltava lasten suojeleminen alkoholihaitoilta.
Näkymättömistä lapsista pitää tehdä näkyvä osa alkoholipoliittista keskustelua.
Suomessa on noin 89 000 lasta, jonka vanhemmista vähintään toisella on ollut vakava, hoitoa vaatinut päihdeongelma ennen lapsen täysi-ikäisyyttä.
Luku vastaa lähes yhdeksään prosenttia (8,7 %) kaikista alaikäisistä lapsista.
Rekisteritietojen avulla voidaan tunnistaa vain vakavimmat tapaukset sekä ne henkilöt, jotka ovat hakeutuneet hoitoon ja saaneet sitä.
***
Vanhemman alkoholin väärinkäyttö, ja siihen liittyvä väkivaltaisuus, ovat hyvin keskeisiä ja yleisiä lasten huostaanottoon johtavia taustasyitä.
Vuonna 2023 kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli hieman yli 17 000 lasta (17 300) ja näistä kiireellisesti sijoitettuja lähes 5000 (4 873). Edellisestä vuodesta kasvua luvuissa oli 8 %.
Vanhempien alkoholinkäyttö lisää lapsen riskiä kohdata väkivaltaa kotona, mikä altistaa lapsen fyysiselle ja emotionaaliselle vahingoittumiselle. Sekä väkivallan todistajana että kokijana olo on lapselle vahingollista.
Viranomaisten tietoon vuonna 2022 tulleista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista lähes kolmetuhatta (2 865) oli alaikäisiä lapsia. Perheväkivallalle altistuu huomattavasti suurempi määrä lapsia kuin mitä rikosuhritilastot kertovat.
***
Alkoholinkäytön haitat näyttävät erilaisilta lasten kuin aikuisten silmin katsottuna. Myös kohtuukäyttäjänä itseään pitävän aikuisen käytös humalassa voi lapsen näkökulmasta tuntua oudolta, pelottavalta tai ahdistavalta.
A-klinikkasäätiön toteuttamassa kyselyssä selvitettiin 12–18-vuotiaiden lasten kokemuksia vanhempien liiallisesta päihteiden käytöstä.
Suuri osa kyselyyn vastanneista nuorista kertoi vanhempiensa juomiseen liittyvän kielteisiä kokemuksia ja tunteita. Yleisimpiä välittömiä kokemuksia olivat:
- Perheriidat (usein väkivaltaiset)
- Häpeä vanhemmista
- Ahdistus
- Luottamuksen kärsiminen
- Pelko vanhempaa kohtaan
- Unettomuus ja unen puute
***
Alkoholi on yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa. Alkoholin aiheuttamat kehitysvauriot ovat alidiagnosoituja erityisesti lievempien vaurioiden osalta.
On arvioitu, että alkoholivaurion esiintyvyys olisi Suomessa noin 1–5 prosenttia. Joka vuosi syntyy noin 400–2000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Ilmiön luonteen takia tarkkaa määrää ei tiedetä ja arviot ovat suuntaa antavia. Vaikeimmin vammautuneet lapset ovat kehitysvammaisia, mutta myös lievemmät tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriöt ovat yksi ilmenemismuoto.
Odottavien äitien raskauden aikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa merkittävän riskin sikiön kehitykselle, eikä turvallista alkoholin käytön rajaa pystytä osoittamaan.
Silti Suomessa eri arvioiden mukaan 5–16 % odottavista äideistä käyttää raskauden aikana ainakin jonkin verran alkoholia.
***
Vanhemman päihdeongelman on osoitettu olevan yhteydessä lasten tapaturmiin, sairastavuuteen ja huostaanottoihin sekä lapsen psyykkisen kehityksen ja käytös- ja tunne-elämän häiriöihin.
Vanhemman runsaan alkoholinkäytön vaikutukset eivät välttämättä näy lapsen elämässä heti.
On osoitettu, että lapsuudessa koettu vanhemman päihdeongelma kasvattaa huomattavasti lapsen mielenterveysongelmien ja haitallisen päihteiden käytön riskiä teini-iässä.
***
Suomalaisilta ei löydy luottamusta myöskään siihen, että ikärajoja ja päihtyneille myyntiä voitaisiin valvoa, jos alkoholijuomien kotiinkuljetus sallitaan.
THL:n tuoreessa Alkoholipoliittiset mielipiteet 2025 -kyselyssä kävi ilmi, että vain 4 % suomalaisista luottaa, että ikärajoja ja päihtyneille myynnin kieltoa voitaisiin valvoa ”täysin” ja vain 12 % luottaa valvonnan toimivuuteen ”melko paljon”, jos alkoholin kotiinkuljetus sallittaisiin.
Vastaajista 43 % ei luottanut valvonnan toimivuuteen lainkaan ja 35 % melko vähän. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että yhteensä 78 % suomalaisista ei luota, että valvontaa voitaisiin asianmukaisesti kotiinkuljetuksessa toteuttaa.
***
Suomalaiset suhtautuvat entistä kriittisemmin alkoholipolitiikan väljentämiseen.
- THL:n Alkoholipoliittiset mielipiteet 2025 -kyselyyn vastanneista 54 % pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana ja tiukempaa sääntelyä toivoo 17 %. Toisin sanoen 71 % kannattaa nykyistä sääntelyä tai haluaa sen tiukentamista.
- Vain 20 % kyselyn vastaajista toivoo nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa.
- Suomalaista vain 21 % oli sitä mieltä, että viinejä tulisi voida ostaa päivittäistavarakaupoista, mikäli tämä tarkoittaisi myös väkevien alkoholijuomien ruokakauppamyyntiä.
- Mikäli kysytään suoraan väkevien alkoholijuomien ruokakauppamyynnistä, niin sitä kannattaa vain 14 % suomalaisista.
Ei näytä mahdolliselta, että vain viinien myynti voitaisiin laajentaa ruokakauppoihin ilman, että myös väkevien alkoholijuomien myynti laajenee nykyisen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle ja myyntipisteet lisääntyisivät merkittävästi. Tutkimusten mukaan on selvää, että myyntipisteiden määrä on yhteydessä alkoholin kulutukseen ja haittoihin.
Miten poliitikot tulevat huomioimaan kansalaismielipiteen ja siinä tapahtuneet muutokset?
Toivomme, että eduskunnassa muistetaan edellä mainitut faktat, kun seuraavan kerran ollaan tekemässä päätöksiä väkevämpien juomien tuomisesta päivittäistavarakauppoihin tai alkoholin kotiinkuljetuksen sallimisesta.
LOPUKSI
Me läsnäolijat, ja yli 14 000 vetoomuksen allekirjoittajaa, vetoamme teihin: älkää helpottako alkoholin saatavuutta entisestään.
Älkää hyväksykö alkoholijuomien kotiinkuljetusta.
Säilyttäkää rajoitukset, jotka suojelevat lapsia.
Lapsi ei voi valita, millaiseen kotiin hän syntyy.
Mutta päättäjät voivat valita, millaisen yhteiskunnan he rakentavat lapsiemme ympärille.
Vetoomuksen allekirjoittajien ja kerääjien puolesta toiminnanjohtaja Juha Mikkonen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Vetoomus ja taustatietoa: www.nakymattomat.fi
Turvallinen lapsuus on perusoikeus. Ei enempää alkoholia koteihin.
Ei, en halua entistä väkevämpiä alkoholijuomia ruokakauppoihin tai kotiinkuljetettuna. Alkoholinkäyttö kotona altistaa lapset ja nuoret laiminlyönneille, turvattomuudelle ja
pelolle.
Katso myös
Kysely: Suomalaiset uskovat alkoholin kotiinkuljetuksen uhkaavan lasten ja perheiden hyvinvointia
25.03.2025
Esitys alkoholijuomien kotiinkuljetuksesta uhkaa kansanterveyttä ja lasten hyvinvointia
11.10.2024
