Pirkkalan ja Tampereen Elokolojen pidetty vetäjä Riitta Sattilainen jää eläkkeelle

Pirkkalan ja Tampereen Elokolojen toiminnanohjaaja, Riitta Sattilainen, jää syyskuun alussa eläkkeelle ja päättää samalla kymmenvuotisen uransa EHYTillä.

”Keväällä 2013 aloitin täällä työt, ja tuntuu, että aika on mennyt nopeasti. Kahta samanlaista työpäivää ei ole ollut ja loppuun asti olen saanut opetella kaikkea uutta. Tämän työn monipuolisuus on ollut loistavaa ja olen aina kokenut tekeväni merkityksellistä työtä”, Sattilainen tuumaa.

Sattilaisen mukaan työ on pysynyt mielenkiintoisena erityisesti ihmisten ja yhteistyökuvioiden takia.

“Ihmisten kanssa oleminen on minulle tärkeää. Minua on motivoinut myös Pirkkalan ja Tampereen hyvät yhteistyöverkostot ja se, että sain EHYTin kautta muutama vuosi sitten mahdollisuuden työkiertoon.”

Antoisaa kohtaamispaikkatyön kehittämistä

Terveydenhoitajaksi valmistunut Sattilainen kiinnostui Elokolo-toiminnasta oltuaan aiemmin mm. Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan pilottihankkeessa koordinaattorina. Toiminnanohjaajan pestissä häntä kiehtoivat työn luonne ja toimenkuva. Sattilaisesta tuntui, että työ yhdisti sopivalla tavalla hänen aiemman monipuolisen kokemuksensa ja tärkeäksi kokemansa kohtaamispaikat.

”Olin jo muissa ympyröissä nähnyt, että kohtaamispaikat ovat todella tärkeitä ihmisille ja että monella on suuri tarve päihteettömälle ajanviettopaikalle ja muiden kanssa keskustelemiselle. Täällä olen saanut kehittää kohtaamispaikkatyötä, ja se on ollut tosi antoisaa.”

Alussa Sattilaisen vastuulla oli vain yksi Elokolo Pirkkalassa, mutta vuonna 2015 hänen työmääränsä tuplaantui, kun Tampereen Elokolo perustettiin.

“Olen yrittänyt jakaa ajan tasaisesti molempien paikkojen kesken. Pirkkalassa olen saanut omaan työhöni tukea ja apua paitsi vapaaehtoisilta, myös paikalliselta yhdistykseltä, jonka kanssa meillä on ollut hirmu hyvää yhteistyötä. Tampereen Elokolo on puolestaan hyvin erityyppinen, koska sillä ei ole varsinaista taustayhdistystä EHYTin lisäksi. Istuin kuitenkin useita vuosia Kumppanuustalo Arttelin hallituksessa, jonka tiloissa Tampereen Elokolo sijaitsee. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten Arttelin kaltainen järjestöjen verkosto on muodostunut ja miten Elokolo on päässyt toimintaan mukaan.”

Rohkea ja rämäpäinen verkostojen luoja

Sattilainen tunnetaankin erinomaisista yhteistyötaidoistaan ja aktiivisuudestaan järjestökentällä. Tärkeimmiksi saavutuksikseenkin hän mainitsee yhteistyöt eri muodoissaan. Hän on EHYT-uransa aikana päässyt järjestämään ja vetämään esimerkiksi monia tapahtumia, retkiä ja leirejä sekä perustamaan Mielikahvilaa yhdessä Mielenterveysseuran kanssa. Tuoreimpana hän ollut mukana starttaamassa terveysneuvontatoimintaa Elokoloihin yhteistyössä Punaisen ristin paikallisten osastojen kanssa.

”Monenlaisia juttuja on mahtunut mukaan. Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkoston toiminnan kehittymisen seuraaminen on ollut kiinnostavaa, ja ylipäänsä hienoa on ollut se, että myös paljon uusia kävijöitä on saatu mukaan, eikä Elokolo-toimintaan ole tullut pitkiä taukoja kaikesta huolimatta.”

Aina vaikeuksilta ei siis olla vältytty. Sattilaisen mukaan vastatuulta on ollut esimerkiksi tilahaasteiden, muuttojen, työntekijöiden löytämisen ja koronapandemian suhteen.

“Ihmeellisesti kyllä olemme pystynyt voittamaan haasteet uutteralla mielellä ja rohkealla keskustelulla. Yleensä asiat ovat selvinneet nimenomaan puhumalla, vaikka kyllä se on tietynlaista rämäpäisyyttä vaatinut. On täytynyt myös uskaltaa pyytää apua, suorastaan vaatia. Aina ei ole ollut pelkästään kivaa, mutta kyllä se on palkinnut, kun on saanut tilanteita ratkaistua. Ehkäpä minä tykkään haasteista.”

”Ilman kävijöitä ei olisi Elokoloja”

Yhteistyötaitojen lisäksi Sattilainen tunnetaan helposti lähestyttävänä ihmisenä, joka kohtaa jokaisen lämmöllä ja on aina valmis kuuntelemaan. Sattilainen kertoo, että hänellä on ollut vuosien varrella monia antoisia kohtaamisia, jotka haluaa tallettaa muistoihinsa.

”Kummastakin Elokolosta löytyy ihmisiä, jotka tulen muistamaan. On paljon tarinoita, joissa ihminen on kokenut Elokolon niin tärkeäksi paikaksi, että elämä on sen takia saanut uuden suunnan esimerkiksi päihteisiin liittyen. Monesti minulla on ollut myös riittämättömyyden tunnetta, sillä olisin halunnut viettää kävijöiden kanssa enemmän aikaa. Ilman kävijöitä ei olisi Elokoloja. Lisäksi vapaaehtoisten merkitys Elokoloille on todella suuri, eikä heidän tukemiseensa voi koskaan kiinnittää tarpeeksi huomiota.”

Erityisesti Sattilainen kertoo muistelevansa Harri ja Markku Konttista sekä heidän Karanteeni-yhtyettään, joiden kautta hän on tutustunut paikallisiin muusikoihin ja punkpiireihin.

“Konttisen veljekset Harri ja Markku ovat olleet mukana monissa Elokolon tapahtumissa ja toimineet muun muassa Elokolojen esittelyvideossa esittelijöinä. Bändin keulahahmo Harri Konttinen on myös ollut Elokolossa töissä. Veljekset ovat tuoneet paljon iloa musiikillaan, ja heidän kauttaan olen saanut näkökulmaa ihmisiin, jotka ovat nähneet elämässään paljon mutta jotka edelleen haluavat pyyteettömästi ja sydämellä auttaa muita. Konttisen veljekset ovat rehtiä porukkaa.”

Elokolojen merkitys on suuri

Sattilainen kertoo Elokolojen saaneen positiivista palautetta siitä, että käymään voi tulla kuka vain, kunhan on selvin päin ja noudattaa Elokolon sääntöjä. Sattilaisen mukaan Elokoloissa vallitsee vertaistuellinen ilmapiiri, jonka ansiosta ihmiset löytävät itselleen ystäviä muista kävijöistä. Kävijämäärät ovatkin lisääntyneet niin, että Tampereella käyntikertoja on moninkertaisesti ja Pirkkalassa olisi tarve isommille tiloille.

“Ehkäisevä päihdetyö on monimuotoista, ja kohtaamispaikkatoiminta on yksi tärkeä osa sitä. Tulevaisuudelta toivon, että järjestöjen rahoitus jatkuisi ja ehkäisevää päihdetyötä arvostettaisiin. On tärkeää, että ihmisillä on paikka, jonne tulla, jotta he eivät jää yksin kotiin ja tartu pulloon.”

Sattilainen iloitsee, että Elokolot ovat pystyneet tarjoamaan tukea kävijöiden lisäksi monille muillekin. Sattilaisen mukaan monet palkkatukityöntekijät ovat löytäneet Elokolon kautta alansa, osa-aikatyökykyisille on pystytty etsimään mielekästä alkua, useat työkokeilijoista ovat jatkaneet Elokolossa palkkatuella ja opiskelijat ovat huomanneet, että kohtaamistyö on itselle mielekästä. Sattilaisella on näkemyksiä myös jatkon suhteen:

“Odotan tulevaisuudelta, ettei järjestöille annettava tuki tässäkään suhteessa lakkaisi. Olisi hienoa, jos Elokolossa voisi olla kaksi palkattua ja jos aukioloajat pystyttäisiin pitämään yhtä säännöllisinä kuin tähän asti. Näkisin, että kohtaamispaikkoja voisi perustaa lisääkin.”

Luottavaisena kohti eläkepäiviä

Omatkin tulevaisuuden kuviot ovat Sattilaiselle jo kutakuinkin selvät. Ensimmäisenä tiedossa on muutto Raumalle, jossa odottaa ystävien lisäksi myös perhettä. Vaikka kummastakin Elokolosta on muodostunut Sattilaiselle tärkeitä, mahdollinen vapaaehtoistyö jatkunee tulevan välimatkan vuoksi niiden sijaan esimerkiksi luonnon parissa.

”Raumalle minua vetää ensimmäinen lapsenlapsi. Toivon, että minusta voisi olla vauva-arjessa hoitoapua. Minulla on myös lukemattomia lukemattomia kirjoja, joita haluan alkaa käydä läpi, ja lisäksi luonnon seuraaminen on se, mitä tulen tekemään entistä enemmän. Voi olla, että löydän itseni luontoretkiltä Raumalta. Vapaaehtoistyön kanssa en pidä mitään kiirettä, tulee jos on tullakseen. Tällä hetkellä perhekuviot ovat tärkeimmät.”

EHYT-uraltaan Sattilainen jää kaipaamaan yhteisöä ja työkavereita.

”Minulla on käynyt hirveä onni, kun minulla on ollut niin mukavia ihmisiä ympärillä. Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan saamani tuki on ollut korvaamatonta. Pikkuisen on haikeutta ilmassa, mutta luotan täysin, että täällä merkittävä EHYTin työ jatkuu ja kaikki toimii hyvin.”