Päättäjäisviikonloppu herättää vanhemmat pohtimaan alkoholikasvatusta
Nuorten mielestä on junttia juoda paljon
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla aikuisilla on yllättävän tiukka käsitys siitä, millainen alkoholinkäyttö mahtuu kohtuuden rajoihin. Valtaosan mielestä (74 %) kohtuukäyttäjä ei juo kerralla neljää alkoholiannosta enempää eikä usein toistuvaa juomista pidetä kohtuukäyttönä. Näkyvätkö käsitykset myös nuorten alkoholiasenteissa?
– Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä, toteaa EHYT ry:n koulutyön päällikkö Ranja Koski. Hän näkee suomalaisessa alkoholikulttuurissa merkkejä muutoksesta, joka näkyy erityisesti nuorten kohdalla:
– Humalahakuinen juominen on hienoisessa laskussa nuorten keskuudessa. Raittiiden nuorten osuus on kasvanut, ja alkoholinkäyttö aloitetaan aiempaa myöhemmin.
– Kyselytutkimusten mukaan nuoret itse toivovat muutosta suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Valtaosa kokee, että humaltumista ja ryyppyreissujuttuja ihaillaan liikaa. Lähes kaksi kolmesta nuoresta toivoo, ettei näkisi niin usein humalaisia julkisilla paikoilla, Koski kuvaa.*
Miksi dokaamisen hohto sitten himmenee? Tutkijat näkevät muutoksen taustalla useita ilmiöitä. Esimerkiksi aikuistenkin maailmasta tuttu treenaus- ja terveystrendi voi mennä myös nuorten parissa bilettämisen edelle. Professori Jukka TörrönenTukholman yliopistosta kertoi viime viikolla päihdealan seminaarissa Päihdepäivillä, että nuorten mielestä liikaa juominen on junttia ja että se haittaa treenaamista. Onko moderni elämäntyyli, jossa vapaa-aikaa suoritetaan elämyksiä metsästäen, jotenkin muuttamassa jopa alkoholikulttuuriamme?
– Kenties. Uskon, että nykyajan nuorilla on varsin hyvät sosiaaliset taidot, eikä alkoholia tarvita yhdessäoloon. Lisäksi on paljon harrastuksia, sosiaalinen media ja muita mielekkäitä vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. Ne kilpailevat alkoholin kanssa, joka jää yhä useammin toiseksi, Koski toteaa.
Nuorten kunnioitus ansaitaan fiksun mallin näyttämisellä
Kosken mukaan vanhempien tulee kasvattaa lapsiaan fiksuun alkoholinkäyttöön antamalla malli alkoholin kohtuukäytöstä. Koski viittaa Päihdepäivillä esillä olleeseen tutkimushankkeeseen**, joka alleviivaa vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen merkitystä päihteidenkäytöltä suojaavana tekijänä:
– Tuorein ja tekeillä oleva tutkimus maalaa hyvin uudenlaista kuvaa nuoruudesta. Nuoruuteen yhdistettävä kapinamieli on parissa vuosikymmenessä laantunut. 2010-luvun lapset ja nuoret haluavat aikuisten olevan aikuisia ja kaipaavat sitä, että vanhemmat asettavat selkeitä rajoja – myös päihdekysymyksissä.
– Eivät nuoret halua tulla kännissä kotiin. He välittävät siitä, mitä vanhemmat ajattelevat heistä ja haluavat pysyä hyvissä väleissä. Tämä pätee myös toisinpäin: nuorille on tärkeää voida kunnioittaa vanhempiaan, Koski kuvaa.
Koski kannustaa ottamaan alkoholiasiat lasten ja nuorten kanssa esille:
– Päihdekysymysten käsittely vaatii vanhemmilta rohkeutta. Aikuisen vastuu on kertoa alkoholin vaikutuksista ja linjata, millaiset säännöt perheessä pätevät päihteiden suhteen. Yhtälailla aikuisen on myös kerrottava, miksi päihteitä halutaan käyttää. Vastauksia kannattaa miettiä esimerkiksi siihen, miksi humala tuntuu kivalta tai miksi aikuisilla on lupa juoda alkoholia ja alaikäisillä ei.
Lähteet:
* A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -tutkimus (2011)
** Itsenäisyyden Juhlavuoden Lastenrahaston Säätiön (ITLA) ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) meneillään oleva Sata lasissa -tutkimushanke (2013–2017)
Lisätiedot: Ranja Koski koulutyön päällikkö, EHYT ry p. 050 413 7017
