Myös läheinen saa soittaa Päihdeneuvontaan

EHYTin ylläpitämä maksuton neuvontapuhelin toimii 24/7 ja se palvelee myös päihdeongelmaisten ihmisten läheisiä.

Päihteitä liikaa käyttävien ihmisten ympärillä on arviolta viisi läheistä, jotka kärsivät päihteiden käytöstä aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista. Asiaan puuttuminen on usein vaikeaa, koska päihteitä käyttävä saattaa kieltää ongelman, vähätellä asiaa tai syyttää toista ylireagoinnista.

”Usein ensimmäisenä päihdeongelman huomaa läheinen. Hän saattaa itsekin tarvita tukea, kun oma jaksaminen on koetuksella. Läheiset voivat yhtä lailla soittaa”, kertoo Päihdeneuvonnan päällikkö Kaisa Åberg EHYTistä.

Tällä hetkellä Päihdeneuvontaan 0800 900 45 soittavista viidennes on läheisiä: vanhempia, sisaruksia, puolisoita, seurustelukumppaneita ja ystäviä.

”Soittaja voi olla kuka tahansa, joka on huolissaan läheisensä päihteiden käytöstä. Esimerkiksi ex-kumppani vaikkapa silloin, kun hänen kanssaan on yhteishuoltajuus lapsista. Toisinaan soittaja kantaa huolta eläkkeelle jääneestä vanhemmastaan, jonka päihdeongelma on ryöpsähtänyt käsistä arjen rakenteiden muututtua.”

Apua anonyymisti ja maksutta 24/7

Päihdeneuvonta toimii ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Soittaminen on anonyymia ja luottamuksellista eikä soittajan tarvitse kertoa itsestään mitään sellaista, mitä hän ei itse halua tuoda esiin. Siksi se on monille ensimmäinen paikka, josta haetaan apua.

”Usein soittaja haluaa kertoa asian, josta ei ole muualla uskaltanut puhua. Kuulluksi tuleminen ja keskusteluapu ovat soittajille usein jopa tärkeämpiä kuin tieto ja neuvot, joita myös tarjoamme

Soitot lisääntyvät koko ajan

Tarvetta auttavalle puhelimelle on, sillä soitot ovat lisääntyneet vuosittain. Vuonna 2022 ylittyi 10 000 soiton raja. Kolme neljästä puhelusta koskee alkoholia, neljännes huumeita ja joka kymmenes lääkkeiden väärin- tai päihdekäyttöä. Noin puolet soittajista on ensikertalaisia.

Koronan alkuaikoina puhelujen määrä nousi 30 prosenttia, ja sen jälkeen kasvu on jatkunut edelleen joka vuosi. Etätöihin siirtyminen näkyi joillakin juomisen arkipäiväistymisenä ja sen myötä syntyneenä päihdeongelmana.

”Hoitovelka ja terveyspalvelujen natiseminen liitoksistaan näkyy soittojen määrässä, samoin varhaisen vaiheen palvelujen ja keskusteluavun puute. Olemme ainoa paikka, josta saa päihdeasioissa kannattelutukea vaikka keskellä yötä”, Åberg kertoo.

Voi myös olla, että apua uskalletaan hakea aiempaa helpommin. Silti se ei kaikille ole helppoa. Toisinaan soittaja kertoo harkinneensa avun hakemista pitkään, joskus jopa vuosikausia. Oman tilanteen ääneen sanominen jopa tuntemattomalle voi olla kova paikka.

Tilastollinen Päihdeneuvonnan keskivertosoittaja on vielä työelämässä mukana oleva 46–62-vuotias nainen. Hän on huolissaan omasta alkoholin käytöstään, joka on ennättänyt aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja terveydessä jo yli 10 vuotta.

Kun lopulta uskaltaudutaan soittamaan, olo helpottuu.

”Naiset soittavat Päihdeneuvontaan vähän miehiä enemmän, vaikka tilastollisesti päihdeongelma on useimmiten miehellä. Olisikin hyvä, jos myös miehet rohkaistuisivat soittamaan entistä enemmän.”

”Saamme jatkuvasti kiitosta siitä, miten asiasta ääneen puhuminen helpottaa ja on hienoa, että joku haluaa auttaa eikä tuomitse. Olemme olleet myös hengenpelastajia ja työtämme kiitetään arvokkaaksi. Se on palkitsevaa”, Kaisa Åberg kertoo.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran EHYTin vuosikertomuksessa 2022.