Miten ottaa peliongelma puheeksi?

Alkoholin haistaa helposti, mutta miten kollegan peliriippuvuuden tunnistaa?

– Hälytyskellot voivat alkaa soida, jos työkaveri kertoo jatkuvasti pelaamisestaan tai pyytää usein vippiä. Voitoista voi olla helppo puhua, mutta on vaikeampaa tunnustaa, paljonko pelaamiseen käyttää rahaa ja mitä viivan alle jää, sanoo erityisasiantuntija Leena Hirvonen Työterveyslaitokselta.

Liiallinen pelaaminen voi oireilla jatkuvana kiinnostuksena peleihin ja pelaamiseen, levottomuutena ja ärtyneisyytenä. Tämä vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen ja lopulta myös työkykyyn. Siksi siitä tulee myös työpaikan asia. Mutta kenen pitää nostaa kissa pöydälle?

– Sen, joka havaitsee ongelman, on hyvä ottaa asia puheeksi. Vastuuta ei välttämättä kannata sysätä esimiehelle, joka ei ehkä kiinnitä huomiota poikkeavaan käyttäytymiseen, Hirvonen sanoo.

Yksinkertaisin tapa ottaa aihe puheeksi työkaverin kanssa on osoittaa olevansa ylipäätään kiinnostunut tämän jaksamisesta. Jos kollega vaikuttaa jatkuvasti väsyneeltä tai myöhästyy usein töistä, huolen voi reilusti ilmaista. Puuttuminen on välittämistä.

– Todennäköisesti asianosainen loukkaantuu ensiksi, koska usein liiallista pelaamista halutaan salailla ja taustalla saattaa olla häpeän tunne. Ehkä hän jää kuitenkin pohtimaan asiaa ja saattaa myöhemmin olla valmis keskustelemaan pelaamisestaan.

Leena Hirvonen muistuttaa, ettei ongelmaa saa missään tapauksessa käsitellä henkilön selän takana eikä häntä saa jättää myöskään yksin. Työterveyshoitajan vastaanotollakin esimiehen voi olla hyvä olla mukana kertomassa kantansa asiaan ainakin alussa.

Vinkkejä  puheeksiottoon

Vaikeiden tai lähinnä vapaa-ajankäyttöön liittyvien aiheiden puheeksiottaminen voi työpaikalla tuntua haastavalta. Seuraavat vinkit saattavat helpottaa puheeksiottoa:

• Normalisoi keskustelu totea malla, että vaikeat keskustelut ovat joskus tarpeellisia.
• Puhu työstä.
• Esitä faktoja, ajatuksia, tunteita ja uskomuksia ilman syyttämistä.
• Keskity ennemmin ”minä ajattelen tai olen huomannut” kuin ”sinä” toteamuksiin.
• Kuuntele aktiivisesti, mitä työntekijällä on sanottavaa toistamalla ja vetämällä keskustelua yhteen.
• Ole ymmärtäväinen – tiedosta läsnä olevat tuntemukset.
• Suunnittele vastauksesi ennalta perustuen siihen, miten keskustelukumppanisi todennäköisesti reagoi.
• Anna palautetta – kysy työntekijän omaa mielipidettä tilanteeseen.
• Ota selvää muutoshalusta ja auta tarvittaessa löytämään apua tai ohjaa työterveyshuoltoon.

 

Teksti: Marjo Tiirikka

Artikkeli on julkaistu kuluvana syksynä EHYT Teema 9 -lehdessä